Liittokokous

Kokous oli ja meni, kannattajat ja lobbaajat tekivät hyvää työtä. Keski-Pohjanmaan sihteeri lähti pitämään palopuhetta valintatilaisuuteen, mutta joutui lähtemään heti Lappeenrantaan päästyään takaisin. Tytär oli sairastunut. Perhe ja omaiset ovat aina ensin. Kiitos kuitenkin kaikille tukijoille. Pääsimme neljän äänen päähän tavoitteesta. Eli mikäli oman YT-alueen yhdistys ei olisi antanut niitä nähtyjä ääniä vastustajalle, joka minut voitti, olisi tulos ollut odotetun lainen.

Yksi voittaja kotimatkalla kuitenkin oli. Solveig oli tyytyväinen, että minulta jää enemmän aikaa hänelle. Hän olisi kyllä kestänyt häviönsäkin.

Jotain positiivistakin kerrottavaa, eli Caravan Huippuihin liittyi uusi jäsen. Tilkunpeltoa isännöimä Kanta-Häme. Vielä toinenkin on harkitsemassa liittymistä.

Eteenpäin sanoi mumo lumessa.

Liittokokous käsillä

Tulevana viikonloppuna on SF-Caravan ry:n syysliittokokouksen aika Lappeenrannassa. Minulla on paikasta vain mukavia muistoja, mm rakuunana kävin vain kolme kertaa vajaan vuoden aikana Vaasassa. Joulunkin vietin Kuoleman Eskadroonassa. Kaupunkilaispoikana oli täysi työ tallin yövahtina kun hevosiin tottuneet olivat opettaneet "koneille" kaikenlaisia konhotuksia. Niistäkin selvittiin.

Tällä kertaa kaikki ei ole ihan pelkästään itsestäni kiinni. Vaaleissa on suuret voimat pelissä ja vaalitaktiikalla on iso osuus. Pidän Minnaa varmana jatkajana, joten niitä kahta muuta paikkaa hamuaa seitsemän hyvää ehdokasta.

Olen muutaman YT alueen puheenjohtajan toivomuksesta miettinyt mitä Lappeenrannassa itsestäni sanon. Joku jopa ehdotti sähköpostin lähettämistä puheenjohtajille mutta sen ajatuksen hylkäsin heti. Eli

Liittohallitusvaali

Kiitos Keski-Pohjanmaan yhdistykselle, niin kuin koko Pohjanmaan YT-alueen yhdistyksille tuesta ja kannatuksesta liittohallitusedustaja vaaliin.

Jos minusta on sellainen käsitys, että olisin uudistusvastainen, niin haluan korjata käsityksen nyt. Olen ehdottomasti ajan hengessä pysymisen kannalla ja mitä uudistushenkisin karavaanari. Se, että minusta on syntynyt mahdollisesti vääris­tynyt kuva, ei todellakaan mielestäni johdu minusta, vaan siitä että emme Pohjanmaan YT-alueella olleet täysin samaa mieltä kaikista uudistusehdotuksista. Uudistumiskykyisyyttä mielestäni osoittaa sekin, että Lukkuhaka on, jos ei ensim­mäinen SFC-alue, niin ainakin ensimmäisten joukoissa, joka on yhtiöitetty. Tervetuloa Kalliojärven Lukkuhaka Oy:n vieraaksi, tarkoitus on että yhtiöittämi­nen ei näy vierailunne aikana, vaan vasta yhtiön tilinpidossa ja veroilmoituksessa.

Muutoin ole sitä mieltä, että palvelua ja tarjontaa on parannettava kaikilla tasoilla ja saatava uusia jäseniä ns järjestöön kuulumattomista matkailuajoneuvokäyttäjistä. Omilla laitumilla on vielä paljon merkitsemättömiä ”villihevosia”.

Nyt kun oma alue alkaa olla pian kunnossa, voisi osan ajasta käyttää toisten alueit­ten kunnostuksen sparraamiseen.

Kysymykseen ”Mitä minä tekisin liittohallituksessa” on vastaukseni:
Jalat tukevasti maassa uudistaisin yhdessä toisten liittohallitusjäsenten kanssa toimintaa tämän päivän hengen mukaiseksi, pitäen karavaanarin keskipisteessä (anteeksi kulunut lainaus) sekä tekisin kaikki voitavani alueitten kehittämisen edistämiseksi.

PS

Itse ja YT-alueen ihmiset tiedämme, että intoa ja ideoita riittää, eri asia on saada muun Suomen edustajat taakseen. Voin vai sanoa niinkuin suomalaiset urheilijat suurkilpailuissa: teen parhaani ja katson mihin se riittää.

Talovaunu

Pirkanmaalla on yrittäjä joka on alkanut tuoda maahan englantilaisia talovaunuja, asia on ihan OK ja ja vaikuttaa kaikin puolin "soppelilta" sekä hinnaltaan kohtuulliselta. Tässä juttu talovaunusta: http://www.autokanta.com/kevyt_kuljetuskalusto/tekniikka_ja_koeajot/matkailuautot/?x137281=1068186

Lehtimainoksessa on isoilla kirjaimilla: "ei tarvita rakennuslupaa". Se on hieman ylimitoitettu lupaus. Uuden maakaaren mukaan jopa tieliikenteeseen katsastettu asuntovaunu vaatii rakennusluvan mikäli se pitempään samalla paikalla, saati sitten talovaunu jota ei ole tarkoitettukaan normaaliin liikennekäyttöön vaan asenetavaksi kiinteään vesi ja viemäriverkostoon kesämökiksi tai väliaikaiseksi asunnoksi.

Asuntovaunu saa olla kausipaikalla ehdoilla, että alue on ao toimintaa varten kaavoitettu tai ainakin rakennusluvassa siihen käyttöön tarkoitettu. Lisäksi vaunun tulee olla joka hetki liikenteeseen lähtökunnossa. Eli rekisteröity ja katsastus voimassa. Jos asutovaunun vie omalle jokirantatontille pidempiaikaisesti, on jokin lupa kunnalta haettava. Onko se sitten rakennuslupa tai toimenpidelupa, on nähtävästi kuntakohtaista.

Ote maakaaresta

62 §

Toimenpiteiden luvanvaraisuus

Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:

1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen(rakennelma); (22.6.2005/437)

2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma);

3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite);

Edelliseen sitä mainittua kuntakohtaista lievennystä

63 §

Luvanvaraisuuden helpotukset ja ilmoitusmenettely

Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 §:n 1 momentin 1–10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Karavaanarielämää?

Olin vaunulla viikonloppuna ja kuulin oudon tapahtuman. Vaunun isäntä oli paljon juotuaan joutunut pakkotyhjäyksen eteen. Ei muuta kuin vaunusta ulos ja auton seinään tukeutuen rakko tyhjäksi. Kun muista vaunuista tultiin sanomaan että olisi suositeltavaa käyttää WC:tä, veti isäntä herneen nenään ja lähti tuohtuneena pois alueelta.

On se kamalaa kun ei saa keskellä päivällä tyhjätä rakkoa missä itse haluaa. Mutta se nyt ei vain käy yleisellä alueella, ei hygieenisistä eikä häveliäisyys syistä. Joten ymmärrän kyllä naapurivaunujen rouvia jos kahvi menee väärään kurkkuun moisen näkymän edessä.

Olisin valmis hyväksymään tällaiset käyttäytyjät listalle ja tiedon välitttämistä alueille.

Toinen asia jota ei änkyräkännissä huomata on keskustelu yön tunteina etukatoksessa. Kun yöllä ei juuri ole muita ääniä, kuuluu juopuneiden äänekäs keskustelu pitkällekin häiriten toisten yöunta. Jos siitä sitten aamulla huomauttaa, ollaan huuli pyöreänä; että mekö? Se on tietenkin tahatonta, mutta jokainen tietää että humalassa äänen käyttöaso nousee kun haluaa tulla kuulluksi vaikka kaveri puhuu samaan aikaan.

Hankalaa se kuitenkin on. Jos menee keskeyttämään antoisan keskustelun tai jättää sen tekemättä, aina saa vihamiehiä. Vanha sananlasku sanoo: Viina on viisasten juoma. Toinen sananlasku sanoon että ilo iman viinaa on teeskentelyä. Onko? Nämä asiat eivät kohdistu mihinkään tiettyyn alueeseen vaan ovat yleisiä alkoholiongelmia.

Tästä onkin lyhyt matka Karavaanai -lauluun, joka on liiton erityisessä suosiossa. Vaikka siinä kerrotaan kuinka karavaanari grillaa siiliä, Suomessa rauhoitettua ja suojeltua eläintä. Muutenkin laulun sanat ovat sellaiset, jotka eivät ole nostamassa karavaanareitten arvostusta jota nyt ollaan lopultakin hakemassa. Se youtuben juttukin liiton rekvisiitan keskellä on mielestäni yhtä mauton. www.youtube.com/watch?v=AME8HI160JQ&hl=fi On kuulemma esitetty oikein televisiossakin.

On lopetettava tältä kerralta kun tahtoo mennä negatiivisen puolelle.

Lahden Caravan Messut

Matka oli kaikin puolin onnistunut vaikka kukaan ei tietääkseni tehnytkään kauppoja messuilla, vaikka meitä oli koko 50 hengen bussillinen Lukkuhakalaisia. Muutamalla asia kuitenkin kytee, niin kuin itsellänikin. Vaimo ei löytänyt yhtä hyvää pohjaratkaisua kun nykyinen vaunumme on. Vaunumerkeistä käytiin menomatkalla niinkuin yleensä aina, reipasta keskustelua ja eri merkkien sopivuudesta Pohjolan hyiseen ilmastoon. Omasta mielestäni vaunut on vaunuja ja niitä tekee ihmiset parhaan taitonsa mukaan. Jos joku vaunu miellyttää niin kaasuahan saa ostaa mm. Huiput alueilta kohtuu hintaan, ja jos vielä pääkäyttökausi on lämpöisenä aikana, ei lämmityskustannuksella ole lopulta ratkaisevaa merkitystä. Eri asia ovat he jotka "asuvat" vuoden ympärinsä vaunussa.

Vielä kun mustetaan vaunujen lakimääräinen suuri tuuletustarve, menee lämpö ulos sitä kautta tarvitsematta ohuempia eristeitä.

No tietenkin olen itse pohjolan oloihin tehdyn vaunun kannalla, mutta en mollaa muitakaan. Pohjolan oloihin tehdyt vaunut alkavat olla kaikki Ruotsissa tehtyjä, alkujaan suomalaisetkin merkit. Ota niistä nyt sitten selvää. Vastaavan laiset pohjaratkaisut monilla, eikä työn laadussakaan ole suuria eroja. Jos joku tekee uuden hienon keksinnön, on se pian muidenkin vaunuissa. Meidän karavaanareitten tulisi olla kriittisempiä laadun suhteen. Komponentit ovat tietenkin paljolti samoja, muualla tehtyjä ja kaikkien vaunumerkkien käytettävissä. Kokoaminen ja ylipäätään rungon ratkaisut ja työn laatu ovat olleet huonolla tolalla.

Messuilla uusia vaunuja "kuolatessa" kaikki menneet murheet unohtuvat ja välirahan suuruus on ratkaiseva tekijä. Sellaisia me olemme. Tietenkin se kuinka mahantuoja tai kauppias hoitaa reklamaatiot, tärkeä tekijä sekin. Kuten sanottu: Ihmisethän niitä vaunuja tekevät, ja kikille saattaa sattua vahinko. Jos virhe hoidetaan vähin äänin nopeasti pois päiväjärjestyksestä, ei sitä kauan muistella.

Kotimatka messuilta sujui rattoisasti, laulu raikasi ja juttu luisti. Ehdimme ennen yhdeksää Lukuhakaan joten pääsimme vielä saunaan. Isäntä myöhästytti ystävällisesti kiinnilaittamista.

Kalliojärvi Jazz

Joka vuotinen Kalliojärvi-Jazz oli taas Lukkuhaan naapurissa, niinkuin joka vuosi samaan aikaan Kauhajoen ruokamarkkinoiden kanssa. Aina yhtä vaikeaa päättää kumpaan menee. Tänä vuonna valintaa helpotti perjantai-illan istujaiset yhdessä asuntoautossa. Aamulla vaimo sanoi että illalla mennään Jazzeihin. No mikäs siinä.

Tanssisali oli täynnä, toki täyttymistä helpotti se että istuimme pöydissä. Mutta kuitenkin hyvä saavutus.

Illan aloitti Jussin veli Eero Raittinen, joka on blues-miehiä. häntä säesti yksi kitara. Eli oltiin bluesin alkutekijöissä. Kappaleissa oli paljon hajontaa eri aikakausille. Ihan kivaa kuunneltavaa.

Seuraava sessio oli sitten ihan jotain muuta. Björkenheim porukoineen räväytti kasan sointuja atmosfääriin. Kappaleen loputtua sanoin vieressä istuvalle että olipa pitkä intro. Pojat kokosivat kappaleen ihan noin suht koht kuunneltavaksi vaikka en olekaan tämän sortin jazzin ystävä. Kolmannen kappaleen jälkeen sanoin jo että jos vielä parantavat, ostan CD:n. Seuran naisväki kävi vaunulla välillä, laittamassa lämmön päälle.

Illan päätti vanha tuttu Wasa Dixie Tigers. Jopa pöytiä oli vänhän raivattu, että pahiten hermostuneet pääsivät hieman jaloittelemaan. Putkimiehen porukka soitti sitä mitä heiltä on totuttu odottamaan, ehkä enemmän tanssittavana kuin puhtaassa konsertissa. Ilta päättyi Hessun yhteen bravuurinumeroon: El La Bas.

Ehkä sitten ensi vuonna Hämes Havuseen.

Huvilakauden päättäjäiset

Huvilakausi päättyi, alkaa siis syksy. Aivan uskomatonta kuinka nopeasti kesä menee. Tuntuu kuin ne olisivat vuosi vuodelta lyhyempiä. Ei ehtinyt taaskaan kuin puolet siitä mitä oli aikonut. Siis kyllä allakkaan merkityt 11 viikonloppua 14 sta tuli koluttua mutta kun mielessä oli paljon muuta. Jäi se Puolan matkakin tekemättä, sattuneista syistä.

Lukkuhaassa on onneksi mennyt hyvin. Monta uutta isäntää ja paljon päiväkävijöitä. Kävi juuri nuíin kuin arvelin, eli halvin mahdollinen lomailumuoto = useita päiviä SFC alueilla kohtuuhinnalla, nosti käyttöasteen näinä laman aikoina uusiin ennätyksiin.

Paljon oli myös niitä jotka tulivat katsomaan omin silmin miksi Lukkuhakaa kehutaan niin paljon. Teimme kyselyn päiväkävijöiden kesken ja saimme runsaan positiivisen palautteen mukana myös muutaman hyvän vinkin alueen edelleen kehittämiseksi. Palaan niihin sitten kun olemme ensin käsitelleet asian "virkaportaassa".

Alkanut syksy tuo uuden kiireisen ajan. Laskin että 17.stä viikonlopusta on 13:ssa jokin merkintä. Toki siinä on 5-6 omaakin treffiä. Saa sitten nähdä miten ensi vuonna aika jaetaan. Sehän on tarvittaessa vain priorisointikysymys. Hautausmaa on täynnä korvaamattomia miehiä. En siis niistä puhu, tämä on vain mielestäni hauskaa.