Paluumatka Alsacesta

Viikko on takana, kaikki on mennyt odotusten mukaan. Tiedossa oli muutama kova ajopäivä, onneksi kuljettaja oli huippuhyvä. Osasi jaksottaa päivät sopivasti tauoilla ja pitkällä kokemuksella sekä ammattitaidolla sai matkat meille matkustajille niin helpoiksi kuin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Paljon on nähty ja koettu, bussimatka ainakin Ingvesin ja Antonin kyydissä antaa paljon sellaista mitä yksin matkustettaessa ei koe. Tulee kierrettyä ne oikeat paikat ja pysähdyttyä oikeisiin nähtävyyksiin.

Kuljettaja / matkanjohtalalta saatu kokemuksen tuoma tieto-taito on hintansa väärtti. Emme olisi kaksistaan vaunulla päässeet samaa matkaa läheskään tällä hinnalla, ja monessa risteyksessä olisi ihmetelty mihin nyt.

Niin kuin yllä olevasta teksitistä voi kuvitella, olemme tyytyväisiä hinta-laatu suhteeseen. Istun tätä kirjoittaessani laivan hytissä Travemünde-Helsinki välillä. Sää on suosinut loistavasti, siihen tuskin Anton on voinut vaikuttaa. Jos kerran oli pakko sataa niin sade oli silloin kun se aiheutti mahdollisimman vähän harmia. Yöllä ja bussissa istuttaessa.

Matkaseura oli kivaa. Kaikki tulivat sovittuna aikana kokoontumispaikoille ja olivat reippaita ja iloisia. Nautimme täysin siemauksin lomaviikostamme. Enää Helsingin kautta kotiin.

Alsace

Sunnuntaina lähdimme Vaasan Kaupungintalolta kohti uusia seikkailuja. Pääosin viime vuoden reissulta tuttua porukkaa. Nyt kun matka alkoi bussilla Vaasasta edellisen kerran lentomatkan sijaan, oli tunnelma tiiviimpi jo menomatkalla. Ingevin uusi auto ja kokenut kuljettaja Anton tekivät pitkähköistä päivämatkoista ihan siedettäviä. Kaikki ajat klaffasivat nappiin, olimme aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lautoille pääsimme suoraan ilman isompia odoteluja.

Saksan moottoritiet alkoivat olla toisena päivänä pitkäveteisiä mutta päivän päätteeksi pääsimmekin jo viinitielle. Moottoritiellä kulutimme autossa aikaa porukan esittelyllä, vitseillä ja filmiä katsoen. Välillä toinen matkanjohtja Pasi antoi netistä poimimiaan nippelitietoja paikoista joita ohitimme. Ja olihan meillä tietokilpailukin. "Kompakysymyksiin" piti keksiä kolmas vihje annettujen kahden lisäksi.

Illaksi tulimme perille Colmariin, Hotel Etap´iin. Huoneisiin pääsyn jälkeen lähdimme pienelle ensivitiitille paikalliseen vanhaan keskustaan. Löysimme hetken kierreltyämme saman bussin väkeä terassilta jonne jäimme viinilasilliselle. Sitten olikin jo mielestämme aika lähteä huilaamaan. Kova päivä vaikka ei ole tehnyt mitään. Jatkuu huomenna. Hyvää ötyä.

Synttärit oli ja meni

Vietimme Jukka Kujanpään 50-vuotisjuhlia joten oma juhlinta jäi tällä kerralla vähemmälle. Ei tietenkään ihan kokonaan. Solveig oli laittanut kukia ja auton SFC keulamerkin aamiaispöydälle. Kun sai minut ostamaan sen CRV:n niin toki uusi keulamerkki on paikallaan.

"Naamakirjassa" oli muutama onnittelu ja toki Lukkuhaassakin joku onnitteli.

Jukka oli kutsunut suvun ja työkaverit karavaanareitten lisäksi juhliinsa.

Portilla olleesta listasta kertyi matkakassaa 610 €, jonka luovutti Markus Kangasluoma. Jos menee oikein pitkälle niin riitä paluulippuun. Jos vain matkustaa Palosaaren ja Valtaalan väliä niin riittää moneen matkaan.

Itse olen lähdössä Alcaseen, Ranskaan viinimatkalle. Matka on Vaconin työporukan mutta meitä pääsi 5 karavaanaripariskuntaa mukaan, kaikki Lukkuhaan kausipaikkalaisia. Jos vain pääsen "langalle" matkan aikana niin kerron kuulumisia.

Syksy tulee, sipulit on nostettu autotallin seinälle kuivumaan. YT -treffit käyty, suraavaksi 50 -vuotissynttärit Lukkuhaassa ja heti perään viinimatka Alsaceen. Olen jo monesti kehunut edellistä matkaamme Ingvesin ja Antonin kanssa Gardaan, odotukset ovat aivan valtavat. Pian se nähdään. Ja sitten onkin toisen prinssin kastajaiset tulossa. Myös ajotaitomerkkisuoritukset, Lahden messut ja syystalkoot pitävät viikonloput kiireisinä.

Syyskokouksetkin ovat tulonpäällä. Ensin yhdistyksen ja sitten Liiton. Saa nähdä kuinka se meidän yhdistyksen nuorennusleikkaus jatkuu.

On masentavaa havaita kuinka ennen niin paljon liikkuneet karavaanarit ovat hyytyneeneet paikoillee, kausipaikalla on isot teltat kiinni vaunuissa ja täynnä tavaraa. Toisaalta polttoaineen korkea hinta on tehokas jarru. Vaikuttaa siltä että meillä Pohjanmaan Karavaanareissa jo pitkään ollut käytäntö olla järjestämättä ns. treffejä on ollut oikea. Lukkuhakaan tulee porukkaa normaalilla vuorokausimaksulla johon on yritetty järjestää jotain pientä ohjelmaa periaatteessa ilman ohjelmamaksuja. Tietenkin vieressä oleva suosittu tanssilava "vetää" oman osuutensa väestä.

Kesä meni, syksyn aikataulut tulevat

Lämmin kesä on kohtapuoliin takana. Uutisissa on puhuttu kovista ukkosista ja ukkossateista. Kumpiakaan ei ole sattunut kohdalle.

Syksy tuo omat menonsa niinkuin aina. Ei ole kahteen kuukauteen vissiin kuin yksi tyhjä viikonloppu.

Vanha fammuni tapasi sanoa; niin makaa kuin petaa. Eli se siitä. Onneksi on kivaa.

En ole ehtinyt Lukkuhakaankaan koko heinäkuun aikana. On kuulemma ollut hyvin vieraita. Ihan on portti jouduttu muutaman kerran sulkemaan. Kausipaikkojen myyntiä on koitettu rajata. Kesä-heinäkuulle ei ole myyty kuukausipaikkoja ollenkaan, että päivävieraat sopisivat sisään. Päätös vaikutti olevan oikea. Kyllä ne parikymmentä paikkaa portin takana olisivat tarpeeseen, varsinkin kun kausipaikkaakin jonottaa kolmisenkymmentä vaunukuntaa.

Tulevana viikonloppuna on kylätoimikunta tulossa kylään ja meillä on hallituksen kokous. Pitää yhdessä miettiä PTS:aa.