1. päivä
Vaconin yllätysmatka 20.-27.8.
Sunnuntaiyönä normaalia aikaisemmin sänkyyn. Aamuyöstä
herätys neljän jälkeen. Aamulla pitää olla lentokentällä kello kuusi ja sitä
ennen auto vietävä kaupunkiin odottamaan kotiinpaluuta Vaconin ja Ingves
Matkojen viinimatkalta jostain Euroopasta, who knows.
Vaasan lentokentällä olikin Vaconin työntekijäkerhon
puolesta puuhamies Pasi Salonen jakamassa lentolippuja. Jos joku ihmettelee
mitä teimme Vaconin matkalla niin karavaanarit ovat olleet täydentämässä
vahvuutta monena vuonna, mekin lähdemme kolmannelle matkalle.
Ensimmäinen vihje. Lento oli Helsingin kautta Frakfurtiin.
Frankfurtin kentällä oli Ingvesin
monitoimimies Anton vastassa. Vei meidät linja-autolle ja ennen kuin tehtiin
mitään muuta, otimme kuohuviinilasillisen matkan kunniaksi. Nyt alkoi hahmottua
sama vanha tuttu ”jengi” jonka kanssa olimme tehneet jo kaksi viinimatkaa
aikaisemmin. Toki jokin uusi kasvo oli mukana ja toisaalta muutama edellisen
matkan seuralainen vastaavasti puuttui.
Salamyhkäisyyden vallitessa jatkui matkamme kohti länttä.
Kävimme luostarissa, Kloster Eberbach, saimme suomenkielisen opastuksen luostarin vaiheista.
Muun muassa tiedon että Ruotsin vallan aikana oli ruotsalaiset ja suomalaiset
sotilaat juoneen luostarin viinivaraston tyhjäksi. Vaatimattomat 400 000
litraa. Ovat alkaneet uudelleen viininteon joten saimme maistiaisia kolmesta
erilaisesta valkoviinityypistä. Pääasiassa Riesling-seutua. Joku osti
kotiinvietäväksikin. Me olemme paremmin ”punkun” ystäviä.
Vajaan kahdenkymmenen kilometrin jälkeen saavuimme pieneen
kaupunkiin, Rüdesheim, jossa yöpyisimme pari yötä. Paikka oli kiva idyllinen viiniseudun
keskittymä Rhein –joen varressa. Valtavasti erilaisia ja –tasoisia ruokapaikkoja ja
matkamuistomyymälöitä. Kävimme illalla yhdessä syömässä mitä mitäkin kukin halusi.
Joku söi sianpotkaa, toinen lehmän vatsaa ja muut jotain muuta. Jälkiruuaksi
paikallisesta brändystä ja kahvista tehtyä ”Irish Cofin” vastinetta. Se oli
hyvän makuinen. Tehtiin pöydässä alkaen brändyn liekityksestä kupeissa.
Nämä valmiiksi mietityt osiot ovat juuri bussimatkojen
suola. Karavaanari kun tulee pitkän ajomatkan ja muutaman eksymisen jälkeen
perille niin mennään omaan vaunuun tai ehkä istutaan toisen karavaanarin kanssa
hetki iltaa mutta paikallisuus jää vähälle. Karavaanarin suurin ”synti”
hosuminen on myös tipotiessään. Ammattikuljettaja ottaa sen sen ajan joka
tarvitaan ja pitää riittävät tauot sopivilla kiinnostavilla paikoilla.
Nyt on iltamyöhä ja yritin nukkua kun edellinen yö jäi
lyhyeksi, vain pari tuntia sikeätä unta. Mutta ei tullut nukkumisesta mitään
kuuma hiostava ilma ja saksalinen torvimusiikki kadulta pitävät huolen että uni
ei tule, siispä nousin kirjoittamaan tätä.
Aamulla aamupalan jälkeen mennään kuulemma reippailemaan,
käskettiin laittaa säähän sopivat vaatteet ja mukavat kävelykengät. Saa nähdä
minne mennään, pieni aavistus on päivällä nähdynn perusteella.
Palaamisiin.