ArtoRanta

Uusi-vuosi

2012-01-03T06:40:00.000-08:00

Vuosi vaihtui niin kuin tavallisesti Lukkuhaassa. Noin 80 henkeä paikalla. Ohjelma normaaliin tapaan. Olemme kierroksella ennen lomamatkalle lähtöä. Uusikaarlepyy ja Solveig´in sisko perheineen ja siltä Pietarsaareen Annastinan porukan luo. Pikku-poika on jo aika moinen klimppi ja paapan mielestä tietenkin maailman paras niin kuin edellinenkin lapsenlapsi. Olen kuullut että paapat ja isoäidit saavat ampua reilusti yli.
Perjantaina sitten koneeseen ja pariksi viikoksi Teneriffalle. Katkos tulee hyvään rakoon. Jaksaa toivottavasti sitten taas pakertaa.
Vähän jännittää minne ollaan menossa. Ostimme heikkona hetkenä Anfilta etukäteislomaviikkoja ja niden hotellit eivät välttämättä ole kirkon tai torin vieressä.
Samaan aikaan kun huilaamme etelän lämmössä, on porukka Turun messuilla esittelemässä Kalliojärveä. Saimme messuita ilmaisen paikan vuoden aluevoiton johdosta ja luvan esitellä myös yhteistyökumppa-neita. Toivottavasti satsaus näkyy ensi vuoden kävijämäärissä.

2011-12-11T06:28:00.001-08:00

Karavaanareitten pikku-joulu
Olemme jo muutaman vuoden viettäneet pikku-joulua sinä viikonloppuna joka on lähinnä itsenäisyyspäivää. Tänä vuonna itsenäisyyspäivä oli keskellä viikkoa, joten jätin pois juhlan alusta "Veteraanin iltahuudon". Meillä on kotona kaksi tammenlehvää joista toisen kantaja on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen toisen vielä sinnitellessä.
Väkeä alkoi valua alueelle jo torstaina. Meillä oli muutama oikein pitkämatkalainenkin vieraana.
Ottaen huomioon että pilkku-jouluviikonloppunamme on talvirengaspakko, oli meitä taas hyvä määrä paikalla. Vajaa neljäkymmentä päiväkävijää ja yli neljäkymmentä kausipaikkalaista. Enemmistöllä kausipaikkalaisia on neliskulmaiset pyörät, eli heitä ei talvirengaspakko koske.
On toki niitäkin kausipaikkalaisia jotka olivat pikku-joulun aikana noin neljän tuhannen kilometrin päässä. Se on itselläkin haaveena, ollut jo muutaman vuoden.
Kilpailutime jouluruokailun. Iloksemme Kalliojärven Rantaravintola vastasi huutoomme. He olivat edullisia, mahdollisesti osaksi siksi että lupasin meidän kävelevän heidän puolelleen syömään. Toisilla oli kustannuksena ruuan ja henkilökunnan rahtaaminen Valtaalaan.
Olemme Solveig´in kanssa syöneet muutaman jouluaterian tänäkin vuonna. Suupohja jäi väliin kun oli henkilökohtainen este. Kehumatta omaa, oli Tarjan ja hänen porukkansa ruoka todella hyvää ja maittavaa. Vieraatkin mainitsivat asiasta.
Pikku-joulujuhlan pidimme paviljongissa. Vaikka touhuihmisistä yksi oli kaukana poissa ja toinen sairaana niin jäljelle jäänyt porukka hoiti homman kotiin. Joulutortut saimme valmiiksi paistettuina. Oli tietenkin iso apu lauantaille että Eija oli ne paistanut työnantajansa suostumuksella jo perjantaina isossa uunissa. Arpajaiset päätimme pitää pohjalaiseen tyyliin eli isosti. Olimme saaneet kohtuudella lahjoituksia ja todella sopivalla hinnalla arpapalkintoja, joten niden arvo oli huomattavasti yli saadun tuoton.
Itse ohjelma kulki totuttua rataa. Joullauluja yhteislauluna, sanoin jonkun sanan kiitokseksi menneestä vuodesta ja talkootöistä (muistaen mainita ensi vuoden uudet tuulet). Laulujen lomassa Kassu luki Jouluevankeljumin pohjalaisittain ja Kaisu Niemi esitti runon ja kertomuksen.
Ilta päättyi orkesteritansseihin.

Yhdistyksen Syyskokous

2011-11-16T02:38:00.001-08:00

Syyskokouksessa oli hyvin väkeä paikalla. Jopa 45 äänivaltaista jäsentä. Ei se tietenkää mikään iso määrä ole suhteutettuna jäsenmäärään, mutta huomioiden faciliteetit kuten menneet vuodet ja vertailu yleensä muihin yhdistyksiin niin määrä oli hyvä.
Saimme jaettua ry:n ja oy:n toiminnan erilleen. Molemmissa on nyt oma hallitus joissa ei ole henkilöissä päällekkäisyyttä.
Olen tietenkin helpottunut, kun toiminnan jatkuvuudesta vastaa uudet ajatukset ja mielipiteet. Olen aina ollut sitä mieltä että kehitystä tapahtuu vain uudistumalla, ja jos kehitys loppuu, alkaa taantumus.
Sain kunnian toimia oy:n hallituksen ulkopuolisena sihteerinä ja kun vielä Kalervo Välimaa toimii yhdistyksen uskottunamiehenä Oy:ssä niin ry saa riittävästi tietoa toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Itse ry:n kokous meni esityslistan mukaan. Pj:n vaalissa oli yksi ääni enemmän kuin oli äänivaltaisia paikalla mutta sekin selvisi pienen kyselyn jälkeen. Ei se niin helppoa ole kun on läsnäolo-oikeus mutta ei jäsenyyttä. Yritin kyllä tähdentää että vain..... Ensi kerralla vielä tarkemmin.

Siikatreffit Sexsjössä

2011-10-22T12:08:00.000-07:00

Normaali syksyinen sateinen viikonloppu. Siikatreffien aikana on joskus tullut aina poislähdön aikana sunnuntaina räntää. Räntä vielä puuttuu mutta niin ajankohtakin on viikkoa alkuperäistä aikaisemmin. Väkeä on paljon ajankohta huomioiden ja järjestäjien kertoman mukaan suurin osa vieraita. Pohjanmaan yhdistyksestäkin kymmenkunta yksikköä.

Tuttuja odottamassa lasten saappaanheiton kisaa.

Tässä savuvustuspaikka, mökissä myös kenttäkeitin

Ristiäiset ohi

2011-10-16T16:11:00.000-07:00

Niin kuin vähän odotettin: Jonathan Andreas. Tilaisuus oli kotona vain lähempien ja kummien läsnäollessa. Sama pappi toimitti ristiäiset kuin oli vihkipappina. Kotoisin Purmosta ja tunsi tietenkin appiukon; Purmon pitkäaikaisen kanttorin. Hänellä on hyvä ja tavallisen ihmisen ymmärrettävä ulosanti. Huomioi myös Annastinan toiveesta suomenkieliset vieraat.
Tarjoilu oli kotileivottua niin kuin on tottunut. Tytär on äitinsä veroinen leipomisessa. Ei anoppi eikä äiti häpeä leipomisillaan hekään. Hyvää oli. Poika jaksoi hyvin koko tilaisuuden. Kuvauksiin vähän kyllästyi ja ilmoitti sen tavallaan. Vaatteiden vaihdon ja pienen välipalan jälkeen taas kaikki OK. Isä sanoikin että totta kai poikaa harmittaa olla hame päällä (tarkoitti suvussa ollutta kastemekkoa). Kaikki hyvin, eikä nimi miestä pahenna. Andreas on poismenneen isomuffan ja sedän toinen nimi.

Ristiäiset

2011-10-15T13:01:00.000-07:00

Nukutaan tämä yö ja sitten on Annastinan pojan ristiäiset. Saa nähdä kuinka käy. Tuleeko Jonathanista purjehtija vai karavaanari. Näillä näkymin on purjehdukseen enemmän potentiaalia. Nykyään alkaa sekin olla ympärivuotista. Jääpurjehdus on kova sana, kun normaali purjehdus ei onnistu.

Kuluu tietenkin vielä tovi ennenkuin ristiäisten päähenkilö seisoo omilla jaloillaan purjelaudan päällä. Mutta koska pojan isä on innokas purjehtija kaikilla mahdollisilla välineillä, niin odottaa sopii, että ennen muita harrastuksia tulee lautailuun mahdollisuudet.
Pääasia että on kivaa ja että saa tehdä sitä mitä itse haluaa. Tämän päivän lapset eivät enää leiki kaarnaveneillä. Välineet ovat muuttuneet rivakkaa tahtia.
Niin, huomenna sitten kuullaan koko nimi. On hieman ennakkokuulumisia, mutta odotellaan rauhassa.

Teatteritaidetta

2011-10-15T08:56:00.000-07:00

Kävimme katsomassa Jorma Ojaharjun "Valkoinen kaupunki". Harvoin on tullut niin petetyksi kuin tässä tapauksessa. Emme päässeet juoneen kiinni ollenkaan väliaikaan mennessä ja päätimmekin lähteä kotiin viettämään loppuilta paremmin meille sopivan ohjelman parissa.
En kerta kaikkiaan jaksa ymmärtää mitä tällä näytelmällä halutaan kertoa katsojille. Eikä tarvitse vaivautua selittämään, en kuitenkaan usko selityksiä.
Seuraavana oli vuorossa Seinäjoen Kaupunginteatterissa "Vampires". Ei siinäkään juoni innostanut. Vanha tuttu taru. Mutta puitteet olivat komeat. Niin lavastus, puvut kuin musiikkikin. Tätä pystyy suosittelemaan surutta kavereille. Aluksi oli musiikkin ääniatso valtavan kovalla mutta väliaijan jälkeen joko sitä hieman laskettiin tai korvat olivat tottuneet "meteliin". Kaikki selvisivät osistaan hyvin ja olivat hyviä laulajia. Muutama ääni ihan huippuluokkaa. Myös orkesterille pisteet.

Paluumatka Alsacesta

2011-08-28T06:04:00.001-07:00

Viikko on takana, kaikki on mennyt odotusten mukaan. Tiedossa oli muutama kova ajopäivä, onneksi kuljettaja oli huippuhyvä. Osasi jaksottaa päivät sopivasti tauoilla ja pitkällä kokemuksella sekä ammattitaidolla sai matkat meille matkustajille niin helpoiksi kuin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Paljon on nähty ja koettu, bussimatka ainakin Ingvesin ja Antonin kyydissä antaa paljon sellaista mitä yksin matkustettaessa ei koe. Tulee kierrettyä ne oikeat paikat ja pysähdyttyä oikeisiin nähtävyyksiin.

Kuljettaja / matkanjohtalalta saatu kokemuksen tuoma tieto-taito on hintansa väärtti. Emme olisi kaksistaan vaunulla päässeet samaa matkaa läheskään tällä hinnalla, ja monessa risteyksessä olisi ihmetelty mihin nyt.

Niin kuin yllä olevasta teksitistä voi kuvitella, olemme tyytyväisiä hinta-laatu suhteeseen. Istun tätä kirjoittaessani laivan hytissä Travemünde-Helsinki välillä. Sää on suosinut loistavasti, siihen tuskin Anton on voinut vaikuttaa. Jos kerran oli pakko sataa niin sade oli silloin kun se aiheutti mahdollisimman vähän harmia. Yöllä ja bussissa istuttaessa.

Matkaseura oli kivaa. Kaikki tulivat sovittuna aikana kokoontumispaikoille ja olivat reippaita ja iloisia. Nautimme täysin siemauksin lomaviikostamme. Enää Helsingin kautta kotiin.

Alsace

2011-08-23T12:36:00.000-07:00

Sunnuntaina lähdimme Vaasan Kaupungintalolta kohti uusia seikkailuja. Pääosin viime vuoden reissulta tuttua porukkaa. Nyt kun matka alkoi bussilla Vaasasta edellisen kerran lentomatkan sijaan, oli tunnelma tiiviimpi jo menomatkalla. Ingevin uusi auto ja kokenut kuljettaja Anton tekivät pitkähköistä päivämatkoista ihan siedettäviä. Kaikki ajat klaffasivat nappiin, olimme aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lautoille pääsimme suoraan ilman isompia odoteluja.

Saksan moottoritiet alkoivat olla toisena päivänä pitkäveteisiä mutta päivän päätteeksi pääsimmekin jo viinitielle. Moottoritiellä kulutimme autossa aikaa porukan esittelyllä, vitseillä ja filmiä katsoen. Välillä toinen matkanjohtja Pasi antoi netistä poimimiaan nippelitietoja paikoista joita ohitimme. Ja olihan meillä tietokilpailukin. "Kompakysymyksiin" piti keksiä kolmas vihje annettujen kahden lisäksi.

Illaksi tulimme perille Colmariin, Hotel Etap´iin. Huoneisiin pääsyn jälkeen lähdimme pienelle ensivitiitille paikalliseen vanhaan keskustaan. Löysimme hetken kierreltyämme saman bussin väkeä terassilta jonne jäimme viinilasilliselle. Sitten olikin jo mielestämme aika lähteä huilaamaan. Kova päivä vaikka ei ole tehnyt mitään. Jatkuu huomenna. Hyvää ötyä.

Synttärit oli ja meni

2011-08-20T14:10:00.000-07:00

Vietimme Jukka Kujanpään 50-vuotisjuhlia joten oma juhlinta jäi tällä kerralla vähemmälle. Ei tietenkään ihan kokonaan. Solveig oli laittanut kukia ja auton SFC keulamerkin aamiaispöydälle. Kun sai minut ostamaan sen CRV:n niin toki uusi keulamerkki on paikallaan.

"Naamakirjassa" oli muutama onnittelu ja toki Lukkuhaassakin joku onnitteli.

Jukka oli kutsunut suvun ja työkaverit karavaanareitten lisäksi juhliinsa.

Portilla olleesta listasta kertyi matkakassaa 610 €, jonka luovutti Markus Kangasluoma. Jos menee oikein pitkälle niin riitä paluulippuun. Jos vain matkustaa Palosaaren ja Valtaalan väliä niin riittää moneen matkaan.

Itse olen lähdössä Alcaseen, Ranskaan viinimatkalle. Matka on Vaconin työporukan mutta meitä pääsi 5 karavaanaripariskuntaa mukaan, kaikki Lukkuhaan kausipaikkalaisia. Jos vain pääsen "langalle" matkan aikana niin kerron kuulumisia.

2011-08-16T02:49:00.000-07:00

Syksy tulee, sipulit on nostettu autotallin seinälle kuivumaan. YT -treffit käyty, suraavaksi 50 -vuotissynttärit Lukkuhaassa ja heti perään viinimatka Alsaceen. Olen jo monesti kehunut edellistä matkaamme Ingvesin ja Antonin kanssa Gardaan, odotukset ovat aivan valtavat. Pian se nähdään. Ja sitten onkin toisen prinssin kastajaiset tulossa. Myös ajotaitomerkkisuoritukset, Lahden messut ja syystalkoot pitävät viikonloput kiireisinä.

Syyskokouksetkin ovat tulonpäällä. Ensin yhdistyksen ja sitten Liiton. Saa nähdä kuinka se meidän yhdistyksen nuorennusleikkaus jatkuu.

On masentavaa havaita kuinka ennen niin paljon liikkuneet karavaanarit ovat hyytyneeneet paikoillee, kausipaikalla on isot teltat kiinni vaunuissa ja täynnä tavaraa. Toisaalta polttoaineen korkea hinta on tehokas jarru. Vaikuttaa siltä että meillä Pohjanmaan Karavaanareissa jo pitkään ollut käytäntö olla järjestämättä ns. treffejä on ollut oikea. Lukkuhakaan tulee porukkaa normaalilla vuorokausimaksulla johon on yritetty järjestää jotain pientä ohjelmaa periaatteessa ilman ohjelmamaksuja. Tietenkin vieressä oleva suosittu tanssilava "vetää" oman osuutensa väestä.

Kesä meni, syksyn aikataulut tulevat

2011-08-02T13:17:00.000-07:00

Lämmin kesä on kohtapuoliin takana. Uutisissa on puhuttu kovista ukkosista ja ukkossateista. Kumpiakaan ei ole sattunut kohdalle.

Syksy tuo omat menonsa niinkuin aina. Ei ole kahteen kuukauteen vissiin kuin yksi tyhjä viikonloppu.

Vanha fammuni tapasi sanoa; niin makaa kuin petaa. Eli se siitä. Onneksi on kivaa.

En ole ehtinyt Lukkuhakaankaan koko heinäkuun aikana. On kuulemma ollut hyvin vieraita. Ihan on portti jouduttu muutaman kerran sulkemaan. Kausipaikkojen myyntiä on koitettu rajata. Kesä-heinäkuulle ei ole myyty kuukausipaikkoja ollenkaan, että päivävieraat sopisivat sisään. Päätös vaikutti olevan oikea. Kyllä ne parikymmentä paikkaa portin takana olisivat tarpeeseen, varsinkin kun kausipaikkaakin jonottaa kolmisenkymmentä vaunukuntaa.

Tulevana viikonloppuna on kylätoimikunta tulossa kylään ja meillä on hallituksen kokous. Pitää yhdessä miettiä PTS:aa.

Tyttärenpoika

2011-07-30T11:21:00.000-07:00

Odotettu päivä koitti. Vävy soitti että nyt alkaa tapahtua. Tulivat Pietarsaaresta Vaasaan synnyttämään kun Pietarsaaren synnytysosasto on loman takia kiinni. Kokkolassa oli ollut niin tyly kohtelu että eivät halunneet sinne vaikka olisi ollut lähempänä.

Ammulla kymmenen maissa lähtivät matkaan ja iltapäivällä kolmen aikaan tuli viesti että terve poika on tullut. Kaikki oli mennyt hyvin, poika, äiti ja isä voivat hyvin. Vaimolla yksi murhe vähemmän mietittävänä.

Asuntomessut Kokkolassa

2011-07-25T16:09:00.000-07:00

Tuli käytyä, työn ja mielenkiinnon takia. Ei mitään järisyttävää tai uutta. Suihkutilat kiinnostivat erityisesti. Aikä vähän suihkuseiniä, ei ollenkaan suihkukaappeja, ikkunat roiskevesialueella, samoin osa ovenkarmista.

Valtavan isoja kohteita. Osin täysin käsittämättömän isoja. Ilmoitetut hinnat eivät edes viitteellisiä. Kaikki oli lasketettu kotioptimiohjelmalla eikä käytettyjä materiaaleja ollut huomioitu mitenkään. Laskelmat perustuvat keskivertoon jota sisustusarkkitehdit eivät vahingossakaan erehdy käyttämään.

Kuten sanottu, tuli käytyä ja ihmeteltyä milloin asuntomessut palaavat todellisuuteen ja esittelevät normaaleille perheille suunniteltuja kohtuukokoisia kohteita joissa on jotain uutta innovaatiota.

Tytär jaksoi kiertää koko päivän kuumuudessa viimeisillään raskaana, jo lasketun ajan ylittäneenä. Oli ekaa kertaa asuntomessuilla josta osaksi lisäinnostusta.

Jaakon -päivät

2011-07-24T03:50:00.000-07:00

Tulimme Pietarsaareen lähinnä keskustelemaan Jaakon kanssa kiven heittämisestä. Mielestämme on aivan kohtuutonto heittää kylmää kiveä vielä, kun lomat ovat parhaassa käynnissä. Emme ole löytäneet oikeaa "ukkoa" eli nähtävästi mitään ei ole tehtävissä.

Solveig ja Annastina olivat torilla hikoilemassa, vävy kysyi halusinko veneretkelle. Tietenkin halusin.

Illalla menimme mukaan Jaakon -päivän rientoihin. Ilta päättyi polkupyöräralliin: Ajoimme sadetta pakoon vaunulle. Melkein voitimme. Ukkonen on kiertänyt meren kautta ohi.

Nyt olisi tarkoitus lähteä tämän päivän antia seuraamaan, katse on taivaanrannassa. Ei hyvältä näytä. Toivotaan parasta.

Huomenna Kokkolaan asuntomessuille.

Vuoden 2011 jazzit on takana

2011-07-19T08:05:00.000-07:00

Tutun miehen ottaessa meidät vastaan Porin Pyrinnön pyörittämällä vaunualueella, koulun piha, saimme aivan loistavan nurmikkopaikan. Aika nopeasti vaunun paikoilleen asettamisen jälkeen lähdimme haistelemaan jazz-kadun tunnelmaa ja varaamaan konserttilippuja.

Keskitymme mieluummin vanhaan jazziin ja swingiin joita kuulee varmuudella klubilla ja sen gardenilla, eli pihaterassilla.

Vaikka sää oli ailahtelevaista, emme kastuneet kertaakaan. Pääosin oli normaalia suomalaista kesää.Vaunulle kuului ihan hyvin pääesiintymislavan musiikki. Oli volyyminamikat ruuvattu kaakkoon.

Naapureina oli kaksi nuorta paria asuntoautossa. Tosi mallikelpoisia nuoria.

Niin se pidennetty viikonloppu sujui kivoissa merkeissä ja lähdimme hyvillä mielin odottaman seuraavan vuoden tapahtumaa.

Ennen jazzeja tangoiltiin

2011-07-18T20:12:00.000-07:00

Olimme Kuturannassa seuraamassa vuoden caravan-tangolaulukilpailua. Väkeä oli hyvin paikalla. Niin kuulijoita kuin esiintyjiäkin. Ensin valittiin loppukilpailuun pääsevät perjantaina ja sitten lauantaina kuninkaalliset.

Raati, joka muodostui kunnan edustajasta, SF-Caravan ry:n edustajasta, viimevuotisista voittajista ja paikallisen yhdistyksen edustajasta, saivat lopulta seuraavanlaisen järjestyksen.

Naiset: kuningatar Seija Koivula,

I-prinsessa Pirjo Oja ja II-prinsessa Paula Vapola

Miehet: kuningas Pekka Hildén, I -prinssi Unto Korpi ja II -prinssi Timo Mikkilä.

Tuomareitten kanssa oli helppo olla samaa mieltä.

Saa nähdä mitä ensi vuonna tapahtuu. Vähän on ilmassa ollut puhetta menneiden kymmenen vuoden voittajien keskinäisestä mittelöstä. Mitään ei järjestävä yhdistys, SF-Caravan Keski-Pohjanmaa ry, ole vielä kumminkaan päättänyt, odotellaan.

Vähän on ollut puhetta myös kilpailun laajentamisesta niin että alkusarjoja voisi olla muilla SFC alueilla ja loppukilpailu olisi vanhan kaavan mukaan Kuturannassa. Olemme kuulolla senkin suhteen.

Toimelias toukokuu

2011-05-29T09:56:00.000-07:00

Toukokuussa on ollut niin paljon menoa ja vipinää että on kirjoittaminen jäänyt. Toukokuu alkoi kesän avauksella ja uusien Lukkuhaan kausisopimusten kirjoittamisella. Sitten oli kevätkokous ja äitienpäivätreffi, Porin liittokokous, isäntäkoulutus ja nyt viimeisenä viikonloppuna EA -koulutus.

Saatu vuoden alue palkinto on selvästi innostanut väkeä. Talkoissa oli viitisenkymmentä henkeä ja isäntäkoulutuksessa oli myös kivasti väkeä. Isäntälista on kahta nimeä vailla täynnä syksyyn asti. Lukkuhakaan olaan saamassa uusia ihmisiä Oy:n puolelle aktiivitoimijoiksi. Hyvältä näyttää.

Solveig kyselee auton vaihdon perään koko ajan. Pitäisi kuulemma vaihtaa auto ennen kesän lomaretkiä. Porin Kirjurinluotoon nyt ainakin pitää päästä, vaikka junalla. Joitakin Huiput alueita on näkemättä, niissä pitäsi käydä.

Liiton koulutus Keuruulla

2011-03-14T15:57:00.000-07:00

SF-Caravan ry järjesti koulutustilaisuuden Hotelli Keurusselällä, koskien järjestötoimintaa ja turvallisuutta. Mielestäni oli hyvä ratkaisu pitää kaksi koulutusta samaan aikaan. Niin meiltäkin lähti porukka molempiin tilaisuuksiin, samalla kyydillä. Matkakustannuksissa puolet säästöä.

Turvakursseilla olivat "Tekton miehet", Markus Kangasluoma ja Esa Niemistö. Heiltä saamani palautteen mukaan tuli paljon uutta ajateltavaa. Lohduttavaa oli kuitenkin että ongelmat ovat samoja kautta koko Suomen.

Turvavälit ja "virattomat"sähköjohdot ovat suurimpia puutteita. Alueen turvallisuuteen on merkitystä myös mm. kaasulaitteiden koeponnistuksella. Viimevuonnakin löydettiin ainakin yksi letku joka oli kuivunut ja hapero. Nestekaasu on ilmaa raskaampaa valuen kaasukotelon alle jossa reunan ulkopuolella on useasti ulkotuli odottamassa katastrofia.

Liiton kouluttajat sporrasivat luentoja kuulevat aktiiviseen toimintaan alueille palattuaan. Tämä on tietenkin oikein ja ymmärrettävää varsinkin nyt kun Liitolla on vuoden teemana turvallisuus. On myös paljon kivempi saada otsikoita mediaan aktiivista turvallisuustyöstä kuin vahingoista.

Itse olin Järjestökurssilla. Osin minulle uutta ja osin unohtunutta tietoa oli sielläkin jaossa. Selväksi tuli jälleen se karavaanareiden iso kirjo ja ikäjakauma josta syystä oli niitä kuula-kärkikynän käyttäjiä ja tämän päivän tietotekniikan käyttäjiä. Toiminnanjohtaja kertoi että mm. uusista jäsenistä noin 60 % ilmoittautuu netin kautta.

Tein tarpeen mukaiset muistinpanot saamaani kurssimateriaaliin, että uudet opit tulevat käyttöön jatkossa.

Tulevaisuuden seminaari

2011-02-07T04:01:00.000-08:00

Olimme kutsutut kuulemaan Liittomme ajatuksia mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmista ja etenkin niitä koskevista muutosehdotuksista.

Väkeä oli hyvin paikalla. Kaikilla tuntui olevan halu lähteä puhtaalta pöydältä, vanhoja ei pahemmin muisteltu. Hyvä näin.

Yhdistyksemme toinen edustaja oli ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa puheenjohtajapalaverissa niinkuin näitä ennen kutsuttiin. Hänellä oli isot odotukset, mutta ei näin isossa porukassa mikään muutu sivua kääntämällä. Liiton puheenjohtajakin totesi loppupuheessaan että pienin askelin tarvittavat asiat muuttaen, ei ryminällä.

Porukka jaettiin seitsemään keskusteluryhmään ja tuntui että kaikilla oli annettavaa liittohallitukselle jatkoa suunniteltaessa. Joillakin ryhmillä oli erittäin paljonkin hyviä ehdotuksia harkittavaksi.

Paljon puhuttiin talkootöistä ja niiden tekijöistä. Loppuhuipennuksessa niin meidän rivijäsenten kuin Liitonkin puolelta todettiin että puhutaan mitä puhutaan mutta positiiviseen henkeen. Talkooväkeä on aina tarvittu ja se on toiminnan tuki ja turva sekä pitää kustannukset kurissa. Samaten keskusteltiin kausipaikkalaisista. Joidenkin mielestä he ovat toiminnan esteenä. Omivat paikat, komentavat päivävieraita ja maksavat alhaista hintaa. Oli toki paljon myös vastakkaisia ajatuksia. Itsekin kuulun niihin. Kausipaikkalainen on isona apuna monessa. He maksavat kausimaksullaan suuren osan kiinteistä kuluista, he (iso osa) pitävät paikat kunnossa ja ovat isäntätehtävissä. Miettikää itse miltä tuntuisi tulla alueelle joka on ihan tyhjä, portilla laatikko jossa leirintäkortti ja pankkisiirto. En minä vissiin ainakaan jäisi. Kun alueella on kausipaikkalaisia niin sinne on kivempi jäädä. Ja karavaanarihan on sosiaalinen yksilö, saunassa on helpompi vääntää tikusta asiaa kun siellä on joku toinenkin.

Kaiken kaikkiaan jäi mielikuva, että liittohallitukselta tulee nyt hyvä ja hyväksyttävä esitys kunhan saavat asian valmiiksi esiteltäväksi kokoukselle, mahdollisesti marraskuussa. Liiton puheenjohtaja kevensi vielä vähän lisää kertoessaan että ihan kaikkia asioita ei oltu tarkoitettukaan muuksi kuin provokaatioksi. Kuulemma irroittaa kielenkannat hyvin. Tällainen provokaatio oli muunmuassa jäsenen liittyminen suoraan Liittoon ilman paikallisyhdistystä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan syysliittokokousta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä että ajan hengessä on pysyttävä mutta jalat maassa.

Lukkuhaka Vuoden SFC-Alue

2011-01-14T06:16:00.000-08:00

He jotka minut tuntevat ja ovat olleet aktiivisesti SF-Caravan Pohjanmaa ry:n toiminnassa mukana, voivat varmaan hyvin uskoa mitä sisälläni on liikunut niiden parin viikon ajan kun olen asiasta tiennyt.

On tätä odotettu, myönnettäköön. Kokonaisuus on mitä mainioin. Yhteistyö ja synergiaedut on hyödynnetty mielestäni hyvin. Kylätoimikuntakin on ollut hyvin mukana. Saimmehan kyläläisille tievalaistuksen ja pikipäällysteen. Toki kunnan ja EU:n myötävaikutuksella, mutta tuskin niitä ilman Kalliojärven Viihdekeskusta olisi tehty.

Tuntuu ihan siltä kuin olisi päässyt välitavoitteeseen. Toivottavasti sopivaa jarrutusta löytyy jos innostun liikaa. Laakereille ei saa kuitenkaan jäädä lepäämään, se tietää edistyksen loppumista.

Olen joka otteessa kiittänyt Isonkyrön kuntaa ja erityisesti kunnanjohtaja Toivolaa sekä tietenkin Harri Maunukselaa. Tehdään se nyt taas kerran. Heille molemmille kuuluu iso osa tästä tittelistä.

Loman loppu lähenee

2011-01-13T15:57:00.000-08:00

Hyvin on pärjätty. Ei ole auringon polttamaa paikkaa vaikka koko aika on ollut periaatteessa pilvetöntä. Aamupilviä on ollut taivaanrannassa mutta ei estämässä auringon palvontaa. Minulle jo pari tuntia makuuta on aivan ylipääsemättömän rajoilla.

Kaksi yötä kotiinlähtöön, Turun Messut avataan tänään. Hilkulla oli etten ehtinyt sinnekin. Toisella kertaa sitten. Tämän loman eteen tehtiin hartiavoimin töitä, ei meinannut millään saada asioita "natsaamaan" ja kun kun ne lopuksi lonksahti paikoilleen, ei Turun Messuviikoloppu käynyt edes mielessä.

Olen seurannut tilanteita kotoSuomessa pitkin aikaa kun on tämä "Omppu" mukana. Niin uutisten, kelikamoroiden kuin "naamakirjankin" välityksellä. Kovin on ollut talvista säätä.

Paljonko mahtaa olla vaununkatolla lunta? No pakkaslumi on onneksi kevyttä ja suojasäällähän se sulaa pois.

Niin aika kuluu

2011-01-03T08:00:00.000-08:00

Taakse ovat jääneet niin Pikku-Joulut kuin Uusi-Vuosikin. Pohjanmaan karavaanareitten pikkujoulujuhla kokosi paviljongin täydeltä väkeä. Oli kiva kun porukkaa tuli kylmästä huolimatta. Ruoka riitti ja ns keittiöhenkilökunta ansaitsee kiitokset, melkein kehut. Ilmalämpöpumppu sai tilan lämpöiseksi kun väkimäärä antoi lämpönsä pumpun käyttöön.

Uudesta vuodesta ei minulla ole mitään havaintoa. Me vaihdoimme vuotta Senaatin torilla Paula Koivuniemen ja Vesa-Matti Loirin kanssa. Väkeä oli aivan uskomattomasti ja ilotulitus näyttävä. Pari tuntia kun seisottiin lenkkitossuissa lumihangessa, alkoi varpaita kipristää.

Aamulla lähdimme sitten lämmittelemään etelän aurinkoon.

Täällä on ollut tähän mennessä kaikki hyvin. Takassa ei ole ollut tulta eikä lumitöitä ole tehty. Rauhallisin mielin odotamme seuraavaa aamua tietäen että Lukkuhaan vakioasukki on tullut takaisin omalta lomaltaan.

Hyvää Uutta-Vuotta kaikille

PS Kunhan palaan täältä ihmisten ilmoille on minulla uutta kerrottavaa. Käykää katsomassa 14.1. klo 17 jälkeen

Syyskokous 21.11.2010

2010-11-21T12:20:00.000-08:00

Siirsin muistion yhdistyksen sivuille, se kuuluu sinne paremmin.

Sveitsi herätti vanhoja muistoja mieleen. Kamala tapaus kaiken kaikkiaan. Silloinen puheenjohtaja taputti silloista toiminnanjohtajaa päähän ja sanoi että tämän miehen olisi pitänyt se hoitaa. Oli varmaan ollut kommunikaatio ongelmia. Toinen vahva muistikuva on kun talousmiehet marssivat ulos salista kun eivät saaneet tahtoaan läpi. Kunniapuheenjohtaja Tengström kävi puhumassa heidät takaisin kokoukseen.

On ajat paljon muuttuneet. Iso kiitos kuuluu tietenkin hyvälle kokouksen etukäteisvalmistelulle ja osaltaan sille että enää ei haeta näkyvyyttä häiriköinnillä. Tällä kerralla jäsenmaksun korotus meni täysin mukinoitta läpi.

Timo Honko, pitkän linjan mies joka hävisi liiton puheenkohtajavaalin vain muutamalla äänellä, on nyt päätynyt jättämään koko aktiivitouhun sikseen ja palkittiin Liiton kultaisella ansiomerkillä. Vaikea on löytää yhtä suoraselkäinen mies pitämään karavaanariatteen puolta. Hän ei ymmärtääkseni kalastellut, ei ainakaan omaa etua. Tämän kertoi myös liiton nykyinen puheenjohtaja puheessaan. Molemmat kiittelivät hyvää yhteistyötä viimeisten kahden vuoden aikana. Ansiomerkit annettin myös giljotiiniin joutujalle ja golffarille.

Vuoden karavaanariksi oli valittu Leirintä- ja turvatoimikunnan pitkäaikainen puurtaja Markku Vänskä. Harvoin on tämä kunnianosoitus mennyt näin hyvin kohdalleen. Niin kuin facebookissa näkyy lukevan, oli Kanta-Hämeen viikonloppu. Vuoden karavaanaritittelin lisäksi hallitukseen valittiin äänivyöryllä Hanna Jokinen. Onnea vielä kerran näin Pohjanmaan karavaanareiden kuin Carava-Huippujenkin puolesta.

Se Hietasaaren tuhon avustus jäi hieman harmittamaan. Pentti Grothin ehdotus olisi antanut enemmän saajalle ja toisaalta kun vieläkin kaivaa se Oulun FICC:n ylimääräinen kustannus niin turhan vaatimaton oli avustus. Toivottavasti ei satu enää SFC-alueelle. Toisaalta sääherrat manaavat että vastaavanlaiset myrskyt, trombit tai syöksyvirtaukset, mitä nyt sitten ovatkaan, tulevat lisääntymään Suomessa. Pannaan vakuutukset kuntoon. Niin alueet kuin alueita käyttävät karavaanaritkin.

Liittohallituskokous Hyvinkään Sveitsissä

2010-11-20T14:47:00.000-08:00

Alku on ollut lupaava. Ilmapiiri on parantunut huomattavasti. Lauantaipäivän ohjelma oli hyvin rakennettu. Pysyimme ajan hermolla käsitellen pääasiassa kesän myrskyjä eli kantilta katsottuna.

If -vakuutusyhiöstä toistettiin sama mistä oli jo Reissunpäällä -lehdessä mainittu. Kukin vakuuttaa itse omaisuutensa. Liitto tai yhdistys ei voi vakuuttaa vieraan omaisuutta.

Myös se että vain laajennettu kasko korvaa vaunujen / autojen ns myrskyvahingot tuli esille.Paikallisyhdistyksen = Keski-Suomen Yhdistyksen pj esitteli kuvin tilanetta ennen ja jälkeen myrskyn. Lohduttomalta näytti. Vaikka rakennukset oli hyvin vakuutettu ja vakuutysyhtiön korvaussumma oli merkittävä, jää yhdistykselle kuitenkin melkei 100 000 euron maksettava tapahtumasta, puutteelisista vakuutuksista johtuen. Lähinnä infrastruktuurin osuus.

Seuraavaksi liiton turvatoimikunnan pj Väskä esitteli miten jatkossa tulisi varautua yllättäviin tapahtumiin. Aiheesta on tulossa helmikuussa koulutus Keurusselälle. Mielestäni kaikkien leirialueiden hoitajien tulisi osallistua tällaiseen koulutukseen.

Päivä päättyi Timo Jutilan vetämään osuuteen tiimityöstä. Jutilan taustan tietäen vertailukohta oli jäkiekko. Tarvittavilta osin se on käytettävissä myös muuhun tiimityöhön. Jutilan esitys oli Jutimaisen lennokas. Täysi tuunnustus liittohallitukselle koko päivän ohjelmasta.

Päivä alkoi kuitenkin liittohallitusehdiókkaiden vaalitentillä. PJ Hämäläinen veti tentin kivasti ja huumorilla höystäen. Kaiken kaikkiaan jäi tasapaksu maku mutta muutama erottui pois todellisten ehdokkaiden joukosta. Aamulla sitten nähdään miten kävi.

Syyskokous

2010-11-17T02:12:00.000-08:00

Yhdistyksen syyskokous oli isänpäivän lauantaina niinkuin jo kauan on ollut tapana. Vastapainona äitienpäivälauantain kevätkokoukselle.

Väkeä tuli yllättävästi paikalle. En muista milloin syyskokouksessa olisi ollut yli 60 henkeä paikalla joista 54 äänioikeutettua. Olemme tottuneet noin 30 henkilöön.

Toinen iloinen asia oli hallitusvaaliehdokkaat. Seitsemän kappaletta on jotain aivan mieltä ylentävää. Sekin vielä että naisia oli melkein puolet, vaikkakin vain yksi meni läpi. Toivottavasti trendi kääntyy ja saamme seuraavalla kerralla lisää naisia hallitukseen.

Kokouksen jälkeen kysyin vaimolta josko "marisin" likaa. No tietenkin hänen mielestään. Yleensä täläiset tilaisuudet ovat tietenkin kiitoksien paikka, niin nytkin, mutta jos vieraat eivät ole olleet kaikkeen tyytyväisiä, on nekin asiat korjattava.

Viikkoisännistä alkaa olla jälleen pula. Toisaalta erään toiminnastaa on tullut valituksia. Myös Juhannuksen yölliset häiriöt ovat pitkä miinus.

Päiväkävijät ovat elintärkeitä, heitä on palveltava hyvin koska vain palvelulla ja alueen siisteydellä pystymme kilpailemaan. Hinnat ovat melkein samat SFC-alueilla.

Suurimmat kiitokset menivät jälleen kerran Kohvakoille. He ovat olleet muutamaa päivää vaille koko vuoden alueella ja hoitaneet niin aluetta kuin paviljonkityömaatakin esimerkillisesti. Ritva on pitänyt talkooruualla työmiehistä huolta.

Itse kokous meni esityslistan ja suunnitelmien mukaan. Sihteerin tarkastettua äänioikeudet, saimme äänestettyä hallitukseen kaudelle 2011-2012 seuraavat henkilöt: Jukka Kujanpää, Pauli Kohvakka, Esa Niemistö ja Anne Mäkinen. Onnea heille. Vielä vuoden jatkavat Markus Kangasluoma, Ahti Lähdesmäki, Seppo Paavola ja Kalervo Välimaa. Minulla oli vielä toinen vuosi tästä jaksota tekemättä, vaikka olin itse muistavanani ajan jo kuluneen.

Jäseniltä oli tullut yksi ehdotus. Kesäkeittiön ja -WC:n uudistaminen. Pöytäkirjaan tuli merkintä että asia valmistellaan.

Hallitukselta oli esitys kunniajäsenten valinnasta. Hallitus on jo pöytäkirjan ulkopuolella päättänyt ehdottaa Ritva ja Pauli Kohvakkaa sekä Leo Ylimäkeä kunniajäseniksi, joka 40-vuotisjuhlissa esitettiin. Nyt syyskokous vahvisti ehdotuksen yksimielisesti.

Päätimme tilaisuuden kokouskahveihin.

Kiitos vielä kerran osallistumisesta ja aktiivisuudesta.

Loma Pärnussa

2010-10-24T04:50:00.000-07:00

OIimme hieman myöhässä 60 huollossa Pärnussa Estonia SPA Hotellissa, Pargi Majassa. Ennen lähtöä hieman huolestutti minkälaiseen porukkaan olemme menossa.

Lähtöpäivä tuli, Matka-Ärrä tuli hakemaan oikein Koivulahdesta.

Lauantaina ajoimme Helsinkiin ja yövyimme Cumuluksessa.

Sunnuntaiaamuna sitten Eckerön laivalle ja Tallinnaan josta jatkoimme suoraan Pärnuun. Tietenkin pakolliset tauot huomioiden.

Matka-Ärrä on tuonut väkeä tänne jo 16 vuoden ajan joten hänelle kaikki oli tuttua. Sisäänkirjoittautumiset ja viikko-ohjelmat olivat hallinnassa. Lääkärintarkastus ja hoito-ohjelman teko kesti noin 10 minuuttia.

Maanantaiaamusta hoidot sitten alkoivat. Oli mm lämpöä, osahierontaa, porekylpyä ja vesijumppaa. Kolme kertaa päivässä saatiin suuhunpantavaa.

Maanantai iltapäivänä oli opastettu kiertoajelu ja kävely keskikaupungilla. Oppaan oli paikallinen kyky jolla leukaperät olivat kovin löysällä. Juttua ja vitsejä tuli solkenaan, toki aina välillä ihan oikeata ja asiallista tietoakin. Meille selvisi sekin mikä on kylmin auto; no mersu tietenkin kun naisilla jotkja istuvat mersussa on turkki päällä. Kuulimme myös että pari viikkoa tsunamin jälkeen oli merivesi noussut Riiassa noin 1,4 m. Hotellin seinässä on viiva muistona tapauksesta. Rantahuviloissa on tehty kovat remontit, vakuutusyhtiöt ovat korvanneet noin 30 euroa, kun vakuutus ei koskenut tulvaa. Moni talo on myynnissä, osa korjaamattomina ja halvalla. Saadun tiedon mukaan on seuraava tulva jo ennakoitu ja vielä kovempana. Kannattanee jättää ostamatta ranta-alueelta.

Tiistaina iltapäivällä lähdimme mukaan ostoskierrokselle. Vaikka Pärnu on ennestään tuttu on kiva kuulla mitä on jäänyt itseltä huomoitta. Jos se eilinen opas oli hyvä suustaan niin ei Reijo paljon häviä jos ollenkaan. Kävimme tehtaanmyymälöissä ja kauppoissa joissa emme olleet aiemminlla käynneiilä käyneet. Aina jotain uutta.

Keskiviikkona oli käynti Riiassa. Aamulla lähdettiin ja illalla tultiin takaisin, 13 tunnin retki. Kiersimme bussilla paikallisen oppaan kanssa ja välillä kävellen vanhaa kaupunkia katsellen. Söimme Lidossa, valtavan suuressa hirsisessä ravintolassa hyvää ruokaa ja taas jatkoimme kaupunkiin tutstumista. Paluumatkalla ”tuhlasimme” latit kyläkaupassa, Ostimme ohjeen mukaan Riga balsamia. On kuulemma hyvä lääkkeenä kaiken laisiin ”kremppoihin”.

Torstaina jatkuin hoidot ohjelamna mukaan aamupäivällä ja lounaan jäälkeen kävimme kaupunkikävelyllä. Ostimme liput huomiseen Jazz –konserttiin; Ted Curson soittaa solistina. Musiikkimajassa oli WiFi joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja luin postit. Paula oli lähettänyt käännettävää. Kaasusta oli tullut kutsu syksyn palaveriin ja kilpailijalta tarjous. Kiva kun ovat vihdoin kiinnostuneita karavaanarien polttaman kaasun myynnistä. Illalla oli tarkoitus mennä yhteisiin rientoihin mutta menemättä jäi. Tämä reippailu ramasee. Käänsin tekstiä Paulalle ja katoimme hieman TV:tä, Suomen ykkönen ja kakkonen näkyy 75 muun kanavan joukossa.

Perjantai alkaa jo olla rutiinia. Viimeinen täysi päivä, samat hoidot. Aamulla tuli hieman lumihiutaleita, ei toki näkynyt maassa. Aamupäivän hoitojen ajan tuli koko ajan jotain valkoista alas. Maa oli kuitenkin niin lämmin että maahan ei lumi jäänyt.

Koko viikon ihmettelimme paikallisten vanhusten intoa haravoida syksyn lehtiä yömyöhään vaikka puissa oli vielä melkein kaikki jäljellä. Lehdet laitettiin mustiin muovisäkkeihin.

Illalla olimme sitten Ted Cursonin konsertissa. Hän aloitti Miles Davisilla ja Charley Parkerilla soittaen välillä rauhallista tunnelmamusiikkia ja päätti potpuriin vanhoja tuttuja standardeja.

Lauantai on lopun alkua. Aamiaisen jälkeen pari hoitoa, pakkaaminen ja lounaan jälkeen kotiin. Toivottavasti sää on parempi kuin uutisissa on sanottu. Emme kaipaa myrskyä Suomenlahdelle emmekä sohjoa maantielle vaikka ei itse tarvitsekaann ajaa.

Kaiken kaikkiaan matka oli kiva ja vastasi odotuksia. Kiitokset Osuuspankille ja erityisesti Matka-Ärrälle / Reijo Järviselle sekä tietenkin matkaseuralle. Jäi tunne että tämän voi uusia.

Paviljonki ehti sittenkin 40 -vuotisjuhliin

2010-09-13T01:17:00.000-07:00

Nyt ne on takana. Vielä viikko sitten olimme jo hyväksyneet ajatuksen että paviljonkia ei saatu ihan valmiiksi. Muutama mies oli kuitenkin eri mieltä. Keskiviikkona oli viimeisetkin kattopaneelit kiinni ja listat ikkunapieliä lukuunottamatta paikallaan. Tähti loisti katossa ja voimme vain todeta että he tekivät sen. Torstaina siivottiin ja perjantaina pidettiin harjankaiset ennen karaokea. Vielä viimeisenä iltana viitä vaille harjakaisten alkua oli yksi mies polvillaan rapuissa ja kiinnitti ledejä portaiden näkyvyyden parantamiseksi.

Karaokessa oli paljon tyytyväistä väkeä. Tilaa kehuttiin maasta taivaaseen. Ja mikä on kehuessa. Komea siitä tuli, tilava. Saamme tarvittaessa sopimaan yli 130 istumapaikkaa. Toisaalta tanssitilaa on melkein saman verran kuin Harrin ensimmäisessä vaiheessa. Yllä laulattaja ja lauluvuoron varaajia.

Olen antanut kertoa itselleni että ainakin 19.8. on päivämäärä jolloin rävähtää, saa nähdä kenen lukuun.

Itse juhlista lisää hieman myöhemmin, odotan kuvia Joentakaselta koska en itse päässyt juuri kuvaamaan.

Pitkä kuuma kesä

2010-08-23T14:09:00.000-07:00

Joskus pikkupoikana muistan TV sarjan jonka nimi osuu hyvin menneeseen kesään. Ei ole ollut valittamista jos pitää lämmöstä.

Kesä alkoi meillä Garda-järven matkasta. Lähdimme Vaasalaisen porukan kanssa Ingvesin matkalle. Lentäen Milanoon ja siellä odotti Ingvesin linja-auto. Kuski oli mukanamme lentokoneessa.

Matka oli kaikin puolin hyvä. Järjestelyt olivat mainiot. Kuski, opas ja matkanjohtaja oli yksi ja sama henkilö. Hän osasi asiansa, kaikki osa-alueet. Näimme paljon ja pääsimme maistelemaan viinejä sekä tutuistuimme kivoihin ihmisiin.

Kotiin tultiin bussilla Saksan läpi ja Travemundestä Helsinkiin laivalla.

Kun olin lorvinut yli viikon, oli pakko mennä välillä töihin. Kesällä on ollut vapaata vain pidennettyjä viikonloppuja. Muutama Lukkuhaassa. Osaksi paviljonkityömaan takia ja osaksi että siellä oli kuumalla kiva olla.

Paviljonki-työmaalla on ollut hyvin tekijöitä. Yksikin lopetti kesälomamatkansa kesken kun

tuli "ikävä" työmaalle.Työporukka on ruokittu koko kesän aina kun töitä on tehty, kiitos siitä pääkokille. Katto on päällä ja lattialaudat naulattu. Viime viikonloppuna on tehty oikein urotyö.

Täällä tanssimme yhdistyksen 40-vuotisjuhlissa ja olemme kuunteluoppilaina liiton ajokortti-koulutuksessa.

Kevätliittokokous Joensuussa

2010-05-20T11:34:00.000-07:00

Paljon on tapahtunut edellisestä sessiosta. Olen joutunut kerran vielä aloittamaan yrittämisen uudelta pohjalta. Yrittäjä on hieman outo ilmaisu. Yrittää tehdä jotain, no miksi ei tee eikä vain yritä? Tämä uusi alku on kuitenkin sotkenut paljon vapaa-ajan käyttöä.

On sitä kuitenkin vähän ehditty silläkin osa-alueella.

Pohjanmaa ry:n kevätkokous vahvisti fantastisen hyvän tilinpäätöksen. Paviljonki nousee "Urmaankalliolle", kiitos muutaman ahkeran talkootyöntekijän.

Ja sitten se Liittokokous Joensuussa. Liittohallitus yrittää kaikkensa aikataulutuksella saada muutoksen sääntöihin. Meidänkin piti lähteä jo perjantaina aamupäivällä liikkeelle että ei menisi ihan yöksi ennen kuin olemme perillä. Ei ole ihme jos aktiivit ovat eläkeikäisiä, työssä kävijät eivät niin helposti pääse lähtemään keske työpäivän.

Keskustelimme asiasta YT-bussissa ja olemme valmiita hyväksymään yhteen liittokokoukseen siirtymisen, ei tällainen nokittaminen ainakaan edistä asiaa.

Itse kokous sujui kuin valssi. Ainut soraääni syntyi voiton siirtämisestä FICC rallin markkinointiin. Asia tuli esille vain pari pykälää myöhässä. Tilinpäätös oli jo vahvistettu.

Siinä jossain välissä, lähinnä lauantai-iltana piti Caravan-Huiput vuosikokouksensa. Timo Honko, joka jatkoi Pentti Grothin jälkeen puheenjohtajana, kertoi lopettavansa kaikki kavavaanaritoimensa pitkän rupeaman jälkeen. Hän oli pohjustanut asian Caravan-Huippujen edustajien kanssa niin, että minusta tehtiin seuraava puheenjohtaja, kun ensin sain lupaukset että rahastonhoitaja ja sihteeri jatkavat.

Kiitos Timolle ensinnäkin tekemästäsi työstä ja toiseksi siitä, että luotat minuun niin, että näit vaivan toimia hyväkseni. Otan mielelläni hetkeksi tehtävän vastaan ja yritän potkia yhteistä asiaamme eteenpäin. Olen ollut mukana jo kätilönä, eli Pietiläisen kutsumana toiminnan aloittamisessa. Yksi mies ei sotaa tee, eli kaikkien aktiivinen osallistuminen on a ja o.

Nyt on mielessä ensiviikon matka Gardalle monen tutun karavaanarin kanssa.

Liittokokous

2009-11-17T11:11:00.000-08:00

Kokous oli ja meni, kannattajat ja lobbaajat tekivät hyvää työtä. Keski-Pohjanmaan sihteeri lähti pitämään palopuhetta valintatilaisuuteen, mutta joutui lähtemään heti Lappeenrantaan päästyään takaisin. Tytär oli sairastunut. Perhe ja omaiset ovat aina ensin. Kiitos kuitenkin kaikille tukijoille. Pääsimme neljän äänen päähän tavoitteesta.

Yksi voittaja kotimatkalla kuitenkin oli. Solveig oli tyytyväinen, että minulta jää enemmän aikaa hänelle. Hän olisi kyllä kestänyt häviönsäkin.

Jotain positiivistakin kerrottavaa, eli Caravan Huippuihin liittyi uusi jäsen. Tilkunpeltoa isännöimä Kanta-Häme. Vielä toinenkin on harkitsemassa liittymistä.

Eteenpäin sanoi mumo lumessa.

Liittokokous käsillä

2009-11-12T09:49:00.000-08:00

Tulevana viikonloppuna on SF-Caravan ry:n syysliittokokouksen aika Lappeenrannassa. Minulla on paikasta vain mukavia muistoja, mm rakuunana kävin vain kolme kertaa vajaan vuoden aikana Vaasassa. Joulunkin vietin Kuoleman Eskadroonassa. Kaupunkilaispoikana oli täysi työ tallin yövahtina kun hevosiin tottuneet olivat opettaneet "koneille" kaikenlaisia konhotuksia. Niistäkin selvittiin.

Tällä kertaa kaikki ei ole ihan pelkästään itsestäni kiinni. Vaaleissa on suuret voimat pelissä ja vaalitaktiikalla on iso osuus. Pidän Minnaa varmana jatkajana, joten niitä kahta muuta paikkaa hamuaa seitsemän hyvää ehdokasta.

Olen muutaman YT alueen puheenjohtajan toivomuksesta miettinyt mitä Lappeenrannassa itsestäni sanon. Joku jopa ehdotti sähköpostin lähettämistä puheenjohtajille mutta sen ajatuksen hylkäsin heti. Eli

Liittohallitusvaali

Kiitos Keski-Pohjanmaan yhdistykselle, niin kuin koko Pohjanmaan YT-alueen yhdistyksille tuesta ja kannatuksesta liittohallitusedustaja vaaliin.

Jos minusta on sellainen käsitys, että olisin uudistusvastainen, niin haluan korjata käsityksen nyt. Olen ehdottomasti ajan hengessä pysymisen kannalla ja mitä uudistushenkisin karavaanari. Se, että minusta on syntynyt mahdollisesti vääristynyt kuva, ei todellakaan mielestäni johdu minusta, vaan siitä että emme Pohjanmaan YT-alueella olleet täysin samaa mieltä kaikista uudistusehdotuksista. Uudistumiskykyisyyttä mielestäni osoittaa sekin, että Lukkuhaka on, jos ei ensimmäinen SFC-alue, niin ainakin ensimmäisten joukoissa, joka on yhtiöitetty. Tervetuloa Kalliojärven Lukkuhaka Oy:n vieraaksi, tarkoitus on että yhtiöittäminen ei näy vierailunne aikana, vaan vasta yhtiön tilinpidossa ja veroilmoituksessa.

Muutoin ole sitä mieltä, että palvelua ja tarjontaa on parannettava kaikilla tasoilla ja saatava uusia jäseniä ns järjestöön kuulumattomista matkailuajoneuvokäyttäjistä. Omilla laitumilla on vielä paljon merkitsemättömiä ”villihevosia”.

Nyt kun oma alue alkaa olla pian kunnossa, voisi osan ajasta käyttää toisten alueitten kunnostuksen sparraamiseen.

Kysymykseen ”Mitä minä tekisin liittohallituksessa” on vastaukseni:
Jalat tukevasti maassa uudistaisin yhdessä toisten liittohallitusjäsenten kanssa toimintaa tämän päivän hengen mukaiseksi, pitäen karavaanarin keskipisteessä (anteeksi kulunut lainaus) sekä tekisin kaikki voitavani alueitten kehittämisen edistämiseksi.

Itse ja YT-alueen ihmiset tiedämme, että intoa ja ideoita riittää, eri asia on saada muun Suomen edustajat taakseen. Voin vai sanoa niinkuin suomalaiset urheilijat suurkilpailuissa: teen parhaani ja katson mihin se riittää.

Talovaunu

2009-10-17T01:08:00.000-07:00

Pirkanmaalla on yrittäjä joka on alkanut tuoda maahan englantilaisia talovaunuja, asia on ihan OK ja ja vaikuttaa kaikin puolin "soppelilta" sekä hinnaltaan kohtuulliselta. Tässä juttu talovaunusta: http://www.autokanta.com/kevyt_kuljetuskalusto/tekniikka_ja_koeajot/matkailuautot/?x137281=1068186

Lehtimainoksessa on isoilla kirjaimilla: "ei tarvita rakennuslupaa". Se on hieman ylimitoitettu lupaus. Uuden maakaaren mukaan jopa tieliikenteeseen katsastettu asuntovaunu vaatii rakennusluvan mikäli se pitempään samalla paikalla, saati sitten talovaunu jota ei ole tarkoitettukaan normaaliin liikennekäyttöön vaan asenetavaksi kiinteään vesi ja viemäriverkostoon kesämökiksi tai väliaikaiseksi asunnoksi.

Asuntovaunu saa olla kausipaikalla ehdoilla, että alue on ao toimintaa varten kaavoitettu tai ainakin rakennusluvassa siihen käyttöön tarkoitettu. Lisäksi vaunun tulee olla joka hetki liikenteeseen lähtökunnossa. Eli rekisteröity ja katsastus voimassa. Jos asutovaunun vie omalle jokirantatontille pidempiaikaisesti, on jokin lupa kunnalta haettava. Onko se sitten rakennuslupa tai toimenpidelupa, on nähtävästi kuntakohtaista.

Ote maakaaresta

62 §

Toimenpiteiden luvanvaraisuus

Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:

1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen(rakennelma); (22.6.2005/437)

2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma);

3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite);

Edelliseen sitä mainittua kuntakohtaista lievennystä

63 §

Luvanvaraisuuden helpotukset ja ilmoitusmenettely

Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 §:n 1 momentin 1–10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Karavaanarielämää?

2009-10-10T10:46:00.000-07:00

Olin vaunulla viikonloppuna ja kuulin oudon tapahtuman. Vaunun isäntä oli paljon juotuaan joutunut pakkotyhjäyksen eteen. Ei muuta kuin vaunusta ulos ja auton seinään tukeutuen rakko tyhjäksi. Kun muista vaunuista tultiin sanomaan että olisi suositeltavaa käyttää WC:tä, veti isäntä herneen nenään ja lähti tuohtuneena pois alueelta.

On se kamalaa kun ei saa keskellä päivällä tyhjätä rakkoa missä itse haluaa. Mutta se nyt ei vain käy yleisellä alueella, ei hygieenisistä eikä häveliäisyys syistä. Joten ymmärrän kyllä naapurivaunujen rouvia jos kahvi menee väärään kurkkuun moisen näkymän edessä.

Olisin valmis hyväksymään tällaiset käyttäytyjät listalle ja tiedon välitttämistä alueille.

Toinen asia jota ei änkyräkännissä huomata on keskustelu yön tunteina etukatoksessa. Kun yöllä ei juuri ole muita ääniä, kuuluu juopuneiden äänekäs keskustelu pitkällekin häiriten toisten yöunta. Jos siitä sitten aamulla huomauttaa, ollaan huuli pyöreänä; että mekö? Se on tietenkin tahatonta, mutta jokainen tietää että humalassa äänen käyttöaso nousee kun haluaa tulla kuulluksi vaikka kaveri puhuu samaan aikaan.

Hankalaa se kuitenkin on. Jos menee keskeyttämään antoisan keskustelun tai jättää sen tekemättä, aina saa vihamiehiä. Vanha sananlasku sanoo: Viina on viisasten juoma. Toinen sananlasku sanoon että ilo iman viinaa on teeskentelyä. Onko? Nämä asiat eivät kohdistu mihinkään tiettyyn alueeseen vaan ovat yleisiä alkoholiongelmia.

Tästä onkin lyhyt matka Karavaanai -lauluun, joka on liiton erityisessä suosiossa. Vaikka siinä kerrotaan kuinka karavaanari grillaa siiliä, Suomessa rauhoitettua ja suojeltua eläintä. Muutenkin laulun sanat ovat sellaiset, jotka eivät ole nostamassa karavaanareitten arvostusta jota nyt ollaan lopultakin hakemassa. Se youtuben juttukin liiton rekvisiitan keskellä on mielestäni yhtä mauton. www.youtube.com/watch?v=AME8HI160JQ&hl=fi On kuulemma esitetty oikein televisiossakin.

On lopetettava tältä kerralta kun tahtoo mennä negatiivisen puolelle.

Lahden Caravan Messut

2009-09-28T10:37:00.000-07:00

Matka oli kaikin puolin onnistunut vaikka kukaan ei tietääkseni tehnytkään kauppoja messuilla, vaikka meitä oli koko 50 hengen bussillinen Lukkuhakalaisia. Muutamalla asia kuitenkin kytee, niin kuin itsellänikin. Vaimo ei löytänyt yhtä hyvää pohjaratkaisua kun nykyinen vaunumme on. Vaunumerkeistä käytiin menomatkalla niinkuin yleensä aina, reipasta keskustelua ja eri merkkien sopivuudesta Pohjolan hyiseen ilmastoon. Omasta mielestäni vaunut on vaunuja ja niitä tekee ihmiset parhaan taitonsa mukaan. Jos joku vaunu miellyttää niin kaasuahan saa ostaa mm. Huiput alueilta kohtuu hintaan, ja jos vielä pääkäyttökausi on lämpöisenä aikana, ei lämmityskustannuksella ole lopulta ratkaisevaa merkitystä. Eri asia ovat he jotka "asuvat" vuoden ympärinsä vaunussa.

Vielä kun mustetaan vaunujen lakimääräinen suuri tuuletustarve, menee lämpö ulos sitä kautta tarvitsematta ohuempia eristeitä.

No tietenkin olen itse pohjolan oloihin tehdyn vaunun kannalla, mutta en mollaa muitakaan. Pohjolan oloihin tehdyt vaunut alkavat olla kaikki Ruotsissa tehtyjä, alkujaan suomalaisetkin merkit. Ota niistä nyt sitten selvää. Vastaavan laiset pohjaratkaisut monilla, eikä työn laadussakaan ole suuria eroja. Jos joku tekee uuden hienon keksinnön, on se pian muidenkin vaunuissa. Meidän karavaanareitten tulisi olla kriittisempiä laadun suhteen. Komponentit ovat tietenkin paljolti samoja, muualla tehtyjä ja kaikkien vaunumerkkien käytettävissä. Kokoaminen ja ylipäätään rungon ratkaisut ja työn laatu ovat olleet huonolla tolalla.

Messuilla uusia vaunuja "kuolatessa" kaikki menneet murheet unohtuvat ja välirahan suuruus on ratkaiseva tekijä. Sellaisia me olemme. Tietenkin se kuinka mahantuoja tai kauppias hoitaa reklamaatiot, tärkeä tekijä sekin. Kuten sanottu: Ihmisethän niitä vaunuja tekevät, ja kikille saattaa sattua vahinko. Jos virhe hoidetaan vähin äänin nopeasti pois päiväjärjestyksestä, ei sitä kauan muistella.

Kotimatka messuilta sujui rattoisasti, laulu raikasi ja juttu luisti. Ehdimme ennen yhdeksää Lukuhakaan joten pääsimme vielä saunaan. Isäntä myöhästytti ystävällisesti kiinnilaittamista.

Kalliojärvi Jazz

2009-09-08T07:43:00.000-07:00

Joka vuotinen Kalliojärvi-Jazz oli taas Lukkuhaan naapurissa, niinkuin joka vuosi samaan aikaan Kauhajoen ruokamarkkinoiden kanssa. Aina yhtä vaikeaa päättää kumpaan menee. Tänä vuonna valintaa helpotti perjantai-illan istujaiset yhdessä asuntoautossa. Aamulla vaimo sanoi että illalla mennään Jazzeihin. No mikäs siinä.

Tanssisali oli täynnä, toki täyttymistä helpotti se että istuimme pöydissä. Mutta kuitenkin hyvä saavutus.

Illan aloitti Jussin veli Eero Raittinen, joka on blues-miehiä. häntä säesti yksi kitara. Eli oltiin bluesin alkutekijöissä. Kappaleissa oli paljon hajontaa eri aikakausille. Ihan kivaa kuunneltavaa.

Seuraava sessio oli sitten ihan jotain muuta. Björkenheim porukoineen räväytti kasan sointuja atmosfääriin. Kappaleen loputtua sanoin vieressä istuvalle että olipa pitkä intro. Pojat kokosivat kappaleen ihan noin suht koht kuunneltavaksi vaikka en olekaan tämän sortin jazzin ystävä. Kolmannen kappaleen jälkeen sanoin jo että jos vielä parantavat, ostan CD:n. Seuran naisväki kävi vaunulla välillä, laittamassa lämmön päälle.

Illan päätti vanha tuttu Wasa Dixie Tigers. Jopa pöytiä oli vänhän raivattu, että pahiten hermostuneet pääsivät hieman jaloittelemaan. Putkimiehen porukka soitti sitä mitä heiltä on totuttu odottamaan, ehkä enemmän tanssittavana kuin puhtaassa konsertissa. Ilta päättyi Hessun yhteen bravuurinumeroon: El La Bas.

Ehkä sitten ensi vuonna Hämes Havuseen.

Huvilakauden päättäjäiset

2009-09-01T12:30:00.000-07:00

Huvilakausi päättyi, alkaa siis syksy. Aivan uskomatonta kuinka nopeasti kesä menee. Tuntuu kuin ne olisivat vuosi vuodelta lyhyempiä. Ei ehtinyt taaskaan kuin puolet siitä mitä oli aikonut. Siis kyllä allakkaan merkityt 11 viikonloppua 14 sta tuli koluttua mutta kun mielessä oli paljon muuta. Jäi se Puolan matkakin tekemättä, sattuneista syistä.

Lukkuhaassa on onneksi mennyt hyvin. Monta uutta isäntää ja paljon päiväkävijöitä. Kävi juuri nuíin kuin arvelin, eli halvin mahdollinen lomailumuoto = useita päiviä SFC alueilla kohtuuhinnalla, nosti käyttöasteen näinä laman aikoina uusiin ennätyksiin.

Paljon oli myös niitä jotka tulivat katsomaan omin silmin miksi Lukkuhakaa kehutaan niin paljon. Teimme kyselyn päiväkävijöiden kesken ja saimme runsaan positiivisen palautteen mukana myös muutaman hyvän vinkin alueen edelleen kehittämiseksi. Palaan niihin sitten kun olemme ensin käsitelleet asian "virkaportaassa".

Alkanut syksy tuo uuden kiireisen ajan. Laskin että 17.stä viikonlopusta on 13:ssa jokin merkintä. Toki siinä on 5-6 omaakin treffiä. Saa sitten nähdä miten ensi vuonna aika jaetaan. Sehän on tarvittaessa vain priorisointikysymys. Hautausmaa on täynnä korvaamattomia miehiä. En siis niistä puhu, tämä on vain mielestäni hauskaa.

Romumarkkinat Juthbackassa

2009-08-24T04:51:00.000-07:00

Jokavuotinen Juthbacka markkina oli taas menneenä viikonloppuna. On tullut tavaksi käydä, kun on sukulaisia ja tuttavia seutukunnalla. Olemme vaunuinemme aina Tähtihallin ja urheilukentän maastossa. Siellä on hyvät pohjat ja rauhallinen paikka. Hintakin on ollut kohtuullinen.

Markkinoiden järjestämä varsinainen leirintä on markkina-alueen viereisellä pellolla. Jos sattuu sateinen viikonloppu, ei ole häävi paikka. Kaiken kukkuraksi ottivat tänäkin vuonna 30 € vuorokaudesta. Hintaan kuuluu paikka pellolla ja Baja-majan käyttömahdollisuus. Jos joku vielä sanoo että 15 € Lukkuhaassa vuorokausihintana on paljon, niin ihmettelen suuresti. Selasin niitä Liiton mainostamia yön yli paikkojakin. Ei niissäkään juuri missään saa 13 €:lla yöpaikkaa saati vuorokautta saunomismahdollisuudella.

Itse markkinat ovat paisuneet sen kuin pystyvät. Paikkoja on noin 700 joen ja tien välissä. Kuulimme radiohaastattelun kahvikupin ääressä, jossa järjestävän seuran puheenjohtaja oli sitä mieltä että ei kannata ahnehtia. Jo tämänkin tapahtuman järjestelyihin vaaditaan yli 200 henkilöä. Osaksi ovat urheiluseuroja ja koulujen luokkaretkille lähtijöitä jotka saavat yhteiseen kassaan avustusta.

Kun tarpeeksi monta kertaa kiertää alueen, tulee riittävästi tuttuja juttukavereita vastaan. Nyt odotellaan muita asioita miettien seuraavaa vuotta.

Saunan vihkiäiset

2009-08-16T07:42:00.000-07:00

Olimme 3 -vuotta sitten Eestissä muutaman vaunukunnan voimalla. Matka oli hyvä ja onnistunut, ja pari vaunukuntaa toi sieltä umpi tammea isot halot. Muuten samasta paikkaa kuin hiintomaajoukkue toi lääkärinlaukussa jotain hessiä.

Mukana ollut suupohjalainen kertoi vahingossa mihin niitä tammipölkkyjä tarvitaan. Hän on rakentamassa pihasaunaa ja sen pihaan niitä tarvittaisiin.

Nopeita kun suustamme olemme, tarjouduimme heti saunan vihkiäisiin katsomaan miten tammipölkyt istuvat saunan pihaan.

Nyt ne vihkiäiset sitten pidettiin, eikä tammipölkyistä saanut puhua yhtään mitään. Trahteeri oli niin yltäkylläinen, että saattaa olla vain hyvälksi, että pääsemme toisen kerran katsomaan niitä pölkkyjä.

Katselimme vielä uudestaan kuvia matkalta ja heti tuli puheeksi seuraava lähtö. Saa nähdä saako kaikki ensi kesänä vapaata yhtä aikaa. Vähän puhuttiin Klaipedasta ja Puolan koillisrannikosta.

Liittohallitusvaali marraskuussa Lappeenrannassa

2009-08-11T11:05:00.000-07:00

Tuli "käsky" kirjoittaa jotain itsestään liiton seuraavaan lehteen. Siis kaikille liittohallitusehdokkaille. On se kovan työn takana tämä itsensä kehuminen.

Aikoinaan hankimme vaunun niin että ensin vuokrasimme kahtena kesänä lomareissulle. Huomasimme nopeasti että matkustusmuoto oli kuin meille tehty. Täydellinen vapaus kaikista aikatauluista ja reiteistä. Tauko ja vaipan vaihto oli helppo tehdä seuraavalla levikkeellä.

Aika nopeasti aloimme osallistua treffeille ja tutustuimme muihin. Yhdistystoiminnasta kiinnostuneena ei mennyt pitkääkään aikaa kun olimme toiminnassa mukana. Ensin vain talkoissa, sitten toimikunnissa ja lopuksi hallituksessa ja nyttemmin puheenjohtajana.

Neljännesvuosisata aktiivisti toiminnassa mukana on kasvattanut näkemystä ja antanut kanttia olla jotain mieltä yhteisistä asioista.

Olen ylpeä siitä että Lukkuhaka on se mitä se ensi vuonna on, en kylläkään siitä tavasta jolla päämäärään rynnittiin. Silloisessa yhdistyksessä oli valtava vastustus Lukkuhaan perustamiselle. Onneksi voitimme. Kolmen koplaksi haukuttiin. Joka tapauksessa nyt vuosien jälkeen on todella suuri ilo nähdä alue ja toiminta. Toki huonojakin puolia on ollut, mm se että kausipaikkalaisuus "tappaa" liikkumisen; karavaanarin varsinaisen tarkoituksen. Siirtolapuutarhassa voi asua mökissä. Siihen en Lukkuhakaa päästä kuin ruumiini yli. Kiertävät päiväkävijät ovat se ryhmä joka pitää SFC-alueet elinvoimaisina.

Päämäärään on päästy hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisten jäsenten avulla. Kun tulette ensi vuoden syksynä viettämään yhdistyksemme 40 -vuotisjuhlia, niin näette omin silmin mistä nostalgoin.

Yhtenä pesämunana Lukkuhaan rakentamisessa oli PM -päivät Vaasassa. Tietojeni mukaan yksi niistä kahdesta PM -päivästä, jotka tuottivat reilun voiton. Siitäkin iso kiitos kuuluu aktiivijäsenistöllemme, jotka tekivät talkootöinä kaiken mahdolliseksi sekä tietenkin taas se hyvä yhteistyö. Tropiclandian, Wasalandian ja Wasa Campingin silloinen toimitusjohtaja oli todellinen karavaanariystävä ja kaikki yhteistyö hänen kanssaan oli ruusuilla tanssimista.

Olen toisaalla kirjoittanut, että hyvässä yhdistyksessä on helppo olla puheenjohtaja. Yhdistys on vain saatava pysymään "hyvänä". Erilaisten ja eri ikäisten ihmisten saaminen puhaltamaan yhteen hiileen on kai se suurin tehtävä ja paras tapa on esimerkki.

Olen siinä käsityksessä, että minua pidetään nuukana, melkeinpä niuhottajana. Kukaan ei ole sitä suoraan sanonut mutta olen aistinut sen. En kadu pätkääkään. Ainut tapa kehittää aluetta ja toimintaa on halvat ostot. Tulopuoli on haarukassa, emme voi pyytää portilla enempää kuin mitä muut SFC -alueet pyytävät. Tulot on siis tiedossa. Kaikkien näiden vuosien jälkeen tulobudjetin laatiminen ei ole vaikeaa. Ei myöskään menobudjetin. Se vain tehdään niin paljon pienemmäksi kuin tulot, että väliin jää seuraavalle vuodelle investointivaraa. Sitten ostetaan tavarat ja palvelut sellaiseen hintaan että pysymme budjetissa. Niin helppoa se on. Ei vain mahdu kaikkien "kaaliin", onneksi suurin osa on sen hyväksynyt.

Satsaus lapsiin Lukkuhaassa on mielestäni kannattanut. Lapsiperheitä on taas enemmän, ja alue, jolla lapsi viihtyy, saa pitää vieraansa muutaman päivän pidempään. Näin se oli meidänkin lasten ollessa pieniä. Kaupalliset alueet ovat viemässä lasten kaitsintaa jo niin pitkälle että alueilla on "tarhatäti", että omien vanhempien ei tarvitse ottaa kokopäiväistä vastuuta penskoistaan. Haasteita on tulossa varmasti lisääkin. Trampoliini alkaa olla "out". Ei se ainakaan yksin riitä. Kehitykseen ja muutokseen olen pyrkinyt vastaamaan. Nyt kun meillä on pojanpoika mukana silloin tällöin, saa aina sopivia vinkkejä mikä tämän päivän lasta kiinnostaa. Jätetään ne tietokonepelit pois laskuista, pelatkoon kotonaan. Extremiä pitää löytyä.

Niin, siitä kehumisesta ja sopivuudesta liittohallitukseen.

Olen ollut monessa mukana. Liittohallitus asetti minut työryhmään kun perustettiin Caravan Huiput, YT-alue puolestaan kun perustettiin sääntötoimikunta, ja sitten tietenkin leiripällikköydet ja muut yhdistyksen etua ja kehitystä ajaneet toimet joissa ainakin piikkinä lihassa että asiat eivät unohdu. Liiton lehteen Caravan, olen kääntänyt vaimoni Solveig´in ystävällisellä oikoluvulla tekstit ruotsiksi jo toistakymmentä vuotta. Vielä käskettiin lisätä että ideoita pulppuaa loputtomasti.

YT-treffit Pitkäniemessä

2009-08-10T07:56:00.000-07:00

Härmän Seutu järjesti YT-treffit 7.-9.8. Saivat alueen täyteen, Saunoin ensi kertaa heidän uudessa saunassaan. Hyvät oli löylyt.

Petangi vei lauantaista hyvän osan. Oli vain kaksi kenttää eli tuli jonkin verran odottamista. Pelit olivat tasaisia ja menivät monesti ristiin. Kivaa vain tuntui olevan. Herjaa heitettiin ja oltiin olevinaan.

Illalla oli pieni palaveri karavaanariasioista ja etenkin Pohjanmaan YT-alueen asioista. Ei mitään henkeäsalpaavaa uutta mutta valtuutettiin nykyinen pj vuorossa oleva Härmän yhdistys kertomaan alueelle perustetulle uudelle yhdistykselle olemmassa olostamme ja toivotaan yhteydenottoa jos yhteistyö kiinnostaa.

Muuten viikonloppu meni normaalisti jutellen ja iltaa istuen.

Ensi vuonna alkaa uusi kierros Pohjanmaa ry:n ollessa puheenjohtajavuorossa.

Koiraton pidennetty viikonloppu Farmari -näyttelyssä

2009-08-03T06:05:00.000-07:00

Ensimmäinen vaunuviikonloppu ilman koiraa. Olimme Kokkolan pievenesatamassa väliaikaisella "leirintäalueella" torstaista sunnuntaihin. Paikkaa varatessa oli mielikuva että noita lainausmerkkejä ei olisi tarvittu, mutta niinkuin usein; totuus on tarua ihmeellisempi. Alueelle tultaessa ei ollut ketään paikalla. Paljon liikkuneena ja oma-aloitteellisena ei paikan löytäminen ollut ongelma. Naapuri näytti kelansa ja sanoi että "tossa on sähköö". Se sitten määräyksistä ja ketjuttamisesta. Olin ihan yhtä tyhmä kuin kaikki muutkin. Alue oli siis väliaikainen eikä sähkäistykseen oltu panostettu mitenkään.

Meille oli luvattu aamiaispöytä, jota ei sitten nähty kertaakaan. Olisi kuulemma saatu jos olisi etukäteen ollut riittävän monta varausta. Kun ei oltu olikein samoihin aikoihin paikalla niin siihen se sitten kuivui.

Kävimme katsomassa Suntinsuussa, niin kuin Kokkola Campingiä ennen kutsuttiin. Perjantaina oli Kääriäisen konsertti ja lauantaina rock konsertti. Ei paljon houkutellut, joten jäimme paikoillemme.

Messut olivat samalla alueella kuin PM -päivät neljä vuotta sitten Kokkolassa. Edustamani yritys oli samalla alueella kuin olimme isäntinä silloin. Kyllä edellisellä kerralla oli kivempaa. Silloinen leiripäällikkökin kävi messuilla. On nyttemmin rivijäsen ja kuulemma viihtyy hyvin uudessa tehtävässään. Sexjön uuden saunan työmaan valvojana hän on toiminut muut hommat jätettyään. Saunakin alkaa olla valmis. Mennään viimeistään Siikatreffeille kokeilemaan.

Kyllä tämä tästä, ilman koiraakin.

Ludde

2009-07-29T07:43:00.000-07:00

Koirasta ei nyt sitten ole enää huolta seuraavia matkoja ajatellen. Hautasimme Ludden eilen läheisten länäollessa. Siis omistaja, perhepäivähoitaja, autokuski ja omistajan veljenpoika.

Viidentoistavuoden yhteiset hetket, ainakin ne mukavimmat muistot, tahtoo nousta pintaan. Oli se mainio karavaanarikoira. Ei haukkunut, hyväksyi melkein kaikki kaverikseen ja oli aina valmis lähtöön.

Omistja ja perhepäivähoitaja ovat miettineet ikää nyt hautauksen jälkeen. Toinen sanoo 15 vuotta ja toinen on varma että 14 vuotta. Minä olen niin kuin kaiklki muutkin vanhat. Lasken jostain varmasta ajasta, tässä tapauksessa Annastina täytti 15 v kun hain koiran hänelle. Eli 1979 + 15 = 1994 eli Ludden syntymävuosi. Ole vahvasti siinä uskossa että 15 v olisi tullut täyteen syksyllä. Molemmat ovat oikeassa, melkein.

Olemme tehneet taas päätöksen että ei enää uutta koiraa. Nyt lupaus on jo helpompi pitää. Jos seuraavakin koira olisi yhtä pitkäikäinen, ei meistä ole enää hoitajaksi. Yksi osa omaa elämääkin on sitten kuopattu. Haikeaa.

Kuten sanottu, huomenna kun lähdemme Kokkolaan Farmarinäyttelyyn töihin, ei ole enää koiraongelmaa, ei kovin iso ongelma ole ollut koskaan, saimme hyvin kaitsijoita kuten alkukesästä kun Ludde oli Lukkuhaassa vaunussamme Kohvakoiden silmän alla. (Ei ollut kortillinen mukana vaunussa, gardinaalimunaus?)

Asuntomessut

2009-07-27T14:06:00.000-07:00

Ensin Petäjävedelle omakotinäyttelyyn. Koira piti jättää kotiin. Kunto ei ole kohentunut niin paljoa että olisi voitu edes harkita mukaan ottamista.

Petäjävedellä oli ihan tavallisia taloja, tehty tavallisille asukkaille. Tietenkin rakentajaperheen tarpeisiin ja heidän makunsa mukaan. Muutama kohde oli paikallisen rakennusliikkeen gryndaama.

Oikein sopiva aloituspaikka asuntomessujen alle. Alue oli kiva ja tontit isoja, joihin oli nyky tavan mukaan satsattu aika paljon. Hän joka hakee apua oman rakennuskohteensa eteenpäin viemiseen, löysi varmasti ajateltavaa ja kotiin viemisenä vihjeitä.

Jatloimme matkaa Valkeakoskelle, varsinaisille Asuntomessuille. Jäimme Tampereelle Härmälään yöksi. Paikasta sen verran että ei Lukkuhaan eikä monen muunkaan ns SFC -alueen tarvitse hävetä. Muuten oli suht koht siistiä, mutta roskiksia oli vähä, kaikki ylitäynnä ja roskia naakkojen levittäminä pitkin pihaa.

Oli kuultu että asuntomessun talot ovat enemmän normaalin kokoisia ja tietenkin rakennusalan lehdistä nähty asialle vahvistus.

Vanha totuus että suuri osa kävijöistä katselee verhoja ja tapetteja ja kritisoi makuasioita piti täälläkin paikkansa. Kylpytynnyreitä oli aika paljon molemmissa paikoissa. Infra saunaa en nähnyt missään. Ihan kaikissa kohteissa en tosin ehtinyt käymään.

Joidenkin messuvieraiden mukaan oli kardinaalivierhe kun samassa pesuhuoneessa oli sekä kylpyamme että suihkukaappi. Kosteusmittauksia ja kuntokartoituksia työkseni tehdessäni olen huomannut että niissä kohteissa on huomattavasti vähemmän vesivahinkoja joissa vesi johdetaan hallitusti viemäriin, roiskimatta pitkin seiniä.

Kotimatkalla arvioimme messujen olleen, tarkoitan siis kohteiden, paremmin suurelle yleisölle sopivia. Mika Kallion talo vajaan millin hintaisena oli iloinen poikkeus. Se oli todella upea ja hän joka pystyy mieltymyksensä täyttämään niin siitä vain. Kyllä se minullekin kelpaisi, joku vain maksaisi vielä ylläpidon.

Ensi viikonloppuna sitten Kokkolaan neljäksi yöksi vaunuun ja päivällä messuilla töissä.

Pori Jazz oli ja meni

2009-07-22T01:53:00.000-07:00

Tulo alueelle oli yhtä juhlaa kun Lukkuhaasta tutut olivat vastassa ja mies päävastuullisena leirinnästä. Saimme hyvän paikan ja olimme innoissamme kunnes koiramme, savimaan seisoja Ludde ei päässyt ylös. On vanha, 15 v ja kuuma parinsadan kilometrin automatka oli käynyt voimille. Ystävien avustuksella saimme nostetuksi nurmikolle ja kaadettiin vähän vettä suuhun ja vähäbn muuallekin vilvoitusta. Vähitellen kunto parani, eihän siitä mitään nuorta vilkasta koiraa tullut, mutta selvisi kuitenkin tällä kertaa.

Jätettiin koira huilaamaan ja lähdettiin katsastamaan Jazz-katua, ja kävimme Suomalaisella Klubilla varaamassa pöydän illaksi.

No illalla mentiin sitten konserttiin. Ilon aiheita riitti pitkäksi aikaa, kun ensin pitkän odottelun jälkeen alkoi tarjoilu pelata.

Ensinnäkin oli hyvä että vaimo huomasi tehdä pöytävarauksen päivällä, saimme hyvän paikan. Toiseksi; illan aloittanut havajilainen ukulelensoittaja Jake Shimabukuro oli aivan mahtava, että niin pienestä instrumentista saa niin paljon erilaista ääntä aikaan ja organisoidusti. Olimme otettuja.

Kolmanneksi; saimme kuulla viulujazzia todella ammattiorkesterin esittämänä. Päätähti oli Georgialainen Vitali Imereli, muut orkesterissa olivat turkista ja eestistä.

Kun sitten meille entisen kokemuksen mukaan illan päätähti tuli lavalle, emme olleet enää varmoja kuka lopuksi oli illan kokokohta. Mielestämme kaikki.

Iltaan tyytyväisinä pyöräilimme vaunulle koiravanhusta katsomaan, kohtuullisesti oli kaikki siinäkin suhteessa.

Lauantaina kiertelimme kaupungilla ja Jazzkadulla kuunnellen muutaman ilmaiskonsertin. Illalla päivän vähän jähdyttyä lähdimme kotimatkalle pysähtyen Kristiinankaupunkiin Pukinsaaren Leirintäalueelle ja kuunnellen Alman teltassa Allan & Astronautteja. Kivaa oli kunne Arponen tuli yöllä yhden aikaan ja käänsi koskettimet kaakkoon. Toisen kappaleen aikana lähdimme pyöräilemään kohti vaunua. Arposen pumpun meteli kuului Pukinsaareen asti. Mitähän sillä metelillä piti peittää? Ainakaan kaupungissa ei vallinnut yörauha.

PS. Koira on piristynyt kotinurkissa, ei tullut vielä "noutaja".

Vaunuilua sivuharrasteena

2009-07-13T02:23:00.000-07:00

Porin Jazz on alkanut. Olemme vuosia käyneet vaunulla muutaman päivän "tripillä" ihan vain tunnelman vuoksi ja poimien sieltä jonkun kiinnostavan konsertin.

Tänäkin vuonna erityisenä kohteena on Gunhild Carling Family Band. Se muu tulee sitten kylkiäisenä. Urheiluseuran aktiivit pitävät tilapäistä vaunualuetta koulun pihassa. Olemme olleet tyytyväisiä niin sijaintiin kuin kaikkeen muuhunkin alueella. Hinta on se mikä on, mutta kun rahat menevät lasten ja nuorten urheiluun niin menköön.

Siellä näkee paljon sellaisia "karavaanareita" jotka ovat ehkä vain kerran vuodessa matkailuajoneuvolla liikkeellä. Mahdollisesti isältä tai jostain muualta lainatulla vehkeellä. Tieto taito asian ympärillä on monesti vähäistä, siksi onkin hyvä ja tärkeää että alueen pitäjät (valvo-jat) vievät vaunut paikoilleen ja huolehtivat turvaväleistä ja muutenkin avistavat tarvittaessa. On havaittavissa kuinka moneen näitä liikuteltavia asuntoja voi käyttää.

Meilläkin on pitkin kesää kaiken laisia messuja, näyttelyitä sun muita päiviä joihin mennään pidennetylle viikonloppuvapaalle, samalla hieman tuulettumaan eikä ole niin aikatauluista kiinni menemiset ja tulemiset.

Perheen kanssa liikkuminen, tai ehkä vielä enemmän luxusta, kaksin liikkuminen, antaa sopivasti sitä omaa aikaa kun yleensä liikumme porukassa ja yhdistyksen asioilla.

Gunhildia odotellen.

Karavaanarielämää

2009-07-05T02:24:00.000-07:00

Kesä on ollut. Yleensä viisi kuumaa aurinkoista päivää, nyt huomattavasti enemmän. Joku jo ehti kyllästymään kuumuuteen. Helle sattui sopivasti alueen talkootöiden suhteen. Tärkeimmät työt saatiin tehtyä ja ahkerimmat lähtivät ansaitulle lomalle.

Ylipäätään on talkooinnostus taas herännyt uuteen kukoistukseen johon täytyy olla tyytyväinen.

Näin kesällä tulee kierrettyä toisia alueita silmäillen vähän vertailun vuoksi. Keskusteluissa on selvästi tullut esille että he jotka liikkuvat vähiten ovat kaikkein kriittisimpiä omiin alueisiinsa. Ja ylipäätään valittajat ovat niitä jotka eivät tee mitään asian hyväksi.

Asuntoautojen lukumäärän kasvu näkyy selvästi maantiellä, mutta niin myös villissä yöpymisessä. Autoja on rätti "silmillä" jos jonkin laisissa paikoissa. Hautausmaan parkkipaikka vaikuttaa olevan suosittu. Rauhallisia naapureita. Mahtaa olla kalliita vehkeitä kun ei jää rahaa SFC-alueella yöpymiseen, yleensä 12-15 € / vrk sisältäen saunan.

Liikutaan ja tutkitaan, sitten syyskesällä palataan omille alueille uusia ideoita kehitellen.

Hyvää kesäloman jatkoa kaikille karavaanareille.

Muutoksen edessä

2009-06-06T13:14:00.000-07:00

Liiton puheenjohtaja otti Kokkolassa liittkokouksessa esille sääntömuutoksen taas kerran. Todeten että hän on luvannut raquhoittaa tämän vuoden, mutta että swääntömuutos on auttamattomasti tulossa, tässä muuttuvassa maailmassa.

Tästä voidaan olla vain yhtä mieltä. Entisen presidentinkin tuttu lausahdus oli; tarttis tehdä jotain. Kyllä maailaman meno on muuttunut paljon, ja muuttuu yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Näkökantoja asiaan:

Rekisterissä on toimintakertomuksen mukaan yli 100 000 matkailuajoneuvoa, varsinaisia jäseniä vuoden vaihteessa vajaa 56 000. Eli tehtäväkenttää on.
Vuosikausiin ei matkailuajoneuvon omistus ole ollut vaatimus jäsenyydelle
Yhtälöstä ei löydy tarvetta jättää karavaanari sanaa pois säännöistä vaikka toimintamuotona puhuttaisiinkin leirintämatkailusta, sehän on pääharrasteemme
Toivottavasti yhdistykset asettavat jatkossakin yhtä paljon liittohallitusehdokkaita kun nyt parina vuonna, että ei tarvitse haikailla vaalivaliokunnan perään. Toisaalta liittohallituksessa olevat voivat nytkin aivan hyvin hoitaa ehdokkaita listalle omien yhdistystensä kautta.
Kokkolassa taas nähtiin, että ei ole mitään teknistä estettä siirtyä yhteen liittokoukseen. Jos ei muuten pääse pois kotoa kuin liittokokousverukkeella vaikuttaa tilanne huonolta.
Puheenjohtajapalaverin muuttaminen uuteen muotoon on hyvä ja tervetullut uudistus, sopii toivoa että Hämäläinen onnistuu linjauksessaan, alku näyttää hyvältä.
Kun vielä saadaan alueet irti yhdistystoiminnasta ja kentän yhdistystoimintaan uutta ilmettä tämän päivän ihmisille niin sieltä se liitonkin toiminta uudistuu.
Vain tarjoamalla jäsenmaksulle riittävää vastiketta, saadaan jäsenet pidettyä. Nyt rajoittuu melkein Caravan -lehteen. Alennukset ovat parempia muita kautta.

Tässä nippu päälimmäisiä ajatuksia muutostarpeesta, joka on siis auttamattamattomasti tulossa. Ei se sateenvarjon alle kokoaminen onnistunut ammattiliitoiltakaan, ei varmasti onnistu meiltäkään. Karavaanareitten etujen ajamisessa on vielä jumalattomasti tekemätöntä työtä. Pitäydytään siinä.

Nyt on pakattava reppu vaellukselle Turusta Köyliöön. Saa nähdä löytyykö Henrikistä tai Lallista jälkiä. Palaan asiaan.

2009-06-05T10:33:00.000-07:00

Vuosi on vierähtänyt

En ole osannut tehdä tätä blogia, joten paljon on jäänyt väliin.

Kurjaa on lukea bessewissereitten tekstejä. Esimerkiksi SFC-alueista. Tuntuu että joillakin on tärkeintä heittää läppää asioista joista ei ole mitään tietoa. Olen varmaan itse jonkin lainen muinaisjäännös, kun en keksi yhtään hyvää syytä jauhaa samaa asiaa päivästä toiseen.

Olen ollut ns aktiivikaravaanari noin 25 vuotta. En ole vielä tavannut niitä päiväkävijöitä, jotka olisivat aidosti kiinnostuneita alueiden hoidosta saati sitten panneet kortta kekoon. Niistä parjatuista kausipaikkalaisistakaan ei talkootöitä tee kuin pieni osa. Ja näin pitääkin olla. Alue ei saa tuntua pakkotyömaalta. Talkoiden yksi ominaispiirre on vapaaehtoisuus.

On tietenkin totta että jossain kohtaa näkyy "omistajuutta", sekin pitää ymmärtää oikein. Muutama kymmenen henkilöä tekee paljon töitä, toiset jopa oikein paljon, ja sitten tulee joku "maailmanvaltias" joka yhden käynnin aikana tuhoaa tuntien työn. Saa kai se ottaa "pannuun".

Toki valtaosa vieraistamme on kivaa ja fiksua väkeä. Viime Juhannnuksenakin kaksi Keski-Suomalaita vaunukuntaa osallistuivat ohjelman tekoon ja elivät täysillä mukana, niin kuin olisivat olleet vakioasukkaita. Sitä jaksaa yrittää kun positiivisten ihmisten määrä on ylivoimaisesti isompi kuin niuhottajien. Siitä olen muutaman kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että aluetta ei kannata rakentaa Juhannusta varten. Jos alueella on muulloin tilaa niin se on riittävän iso talkoilla ylläpidettäväksi.

Hinnoista puhutaan kuin halvasta makkarasta. Niistäkään ei mielestäni tarvitse netissä aihetta repiä, hinnat on etukäteen nähtävissä, käyttää niitä jotka sopivat. On mm yön yli paikkoja jotka maksavat kolmekin kertaa SFC-alueen vuorokausihinnan. Toisaalta on paljon etenkin asuntoautoilijoita joilla ei ole varaa siihen 13 euroonkaan vaan yöpyvät P-paikoilla, siitä jopa reteesti ylpeillen.

2008-05-29T04:07:00.000-07:00

29.5.2008

Aktiivisena karavaanarina olen huolissani tämän hetken tilanteesta. Polttoaineiden hinnat ovat tietenkin yksi asia. Sillä on tietenkin kaksi puolta, niin kuin useilla muillakin asioilla. Todennäköisesti tiellä liikkuminen vähenee ja alueilla vietetty aika pitenee.

Usean päivän samalla alueella viipyvät saattavat pitkästyä ja "vaativat" yhä enenevässä määrin erilaisia palveluja ja ajankulua. Etenkin lapsilleen.

SFC alueilla isännät vanhenevat vuoden kerrallaan. Loppupäästä isäntävuorot harvenevat ennen kuin kokonaan loppuvat. Eikä eläkeläispari välttämättä näe vieraitten lasten hyysäämistä päivän tärkeimpänä asiana, varsinkaan kun aikoinaan itse ei ole vastaavia palveluja saanut eikä edes kaivannut.

Meidän tulee kuitenkin elää ajassa ja saada suurella vaivalla ja hiellä talkoolla tekemät alueemme pysymään haluttuina ja viihtyisinä paikkoina. Siinä pohtimista joka ei ratkea sillä, että ollaan kriittisiä ja valitetaan antamatta mitään harkittua ehdotusta asian korjaamiseksi.

En kirjoita valittaakseni kurjuutta vaan saadakseni oikeita ja SFC-alueiden toimntaan ja hinnoitteluun sopivia ehdotuksia. Sen minäkin tiedän kuinka kerma kuoritaan, on vain koko ajan muistettava, että yhdistyksemme ole taloudellista voittoa tuottava ja että jatkossakin pystymme tarjoamaan siistin ja hoidetun alueen kohtuulliseen karavaanari hintaan.