maanantai 23. elokuuta 2010

Pitkä kuuma kesä

Joskus pikkupoikana muistan TV sarjan jonka nimi osuu hyvin menneeseen kesään. Ei ole ollut valittamista jos pitää lämmöstä.
Kesä alkoi meillä Garda-järven matkasta. Lähdimme Vaasalaisen porukan kanssa Ingvesin matkalle. Lentäen Milanoon ja siellä odotti Ingvesin linja-auto. Kuski oli mukanamme lentokoneessa.
Matka oli kaikin puolin hyvä. Järjestelyt olivat mainiot. Kuski, opas ja matkanjohtaja oli yksi ja sama henkilö. Hän osasi asiansa, kaikki osa-alueet. Näimme paljon ja pääsimme maistelemaan viinejä sekä tutuistuimme kivoihin ihmisiin.
Kotiin tultiin bussilla Saksan läpi ja Travemundestä Helsinkiin laivalla.
Kun olin lorvinut yli viikon, oli pakko mennä välillä töihin. Kesällä on ollut vapaata vain pidennettyjä viikonloppuja. Muutama Lukkuhaassa. Osaksi paviljonkityömaan takia ja osaksi että siellä oli kuumalla kiva olla.
Paviljonki-työmaalla on ollut hyvin tekijöitä. Yksikin lopetti kesälomamatkansa kesken kun
tuli "ikävä" työmaalle.Työporukka on ruokittu koko kesän aina kun töitä on tehty, kiitos siitä pääkokille. Katto on päällä ja lattialaudat naulattu. Viime viikonloppuna on tehty oikein urotyö.
Täällä tanssimme yhdistyksen 40-vuotisjuhlissa ja olemme kuunteluoppilaina liiton ajokortti-koulutuksessa.

torstai 20. toukokuuta 2010

Kevätliittokokous Joensuussa

Paljon on tapahtunut edellisestä sessiosta. Olen joutunut kerran vielä aloittamaan yrittämisen uudelta pohjalta. Yrittäjä on hieman outo ilmaisu. Yrittää tehdä jotain, no miksi ei tee eikä vain yritä? Tämä uusi alku on kuitenkin sotkenut paljon vapaa-ajan käyttöä.
On sitä kuitenkin vähän ehditty silläkin osa-alueella.
Pohjanmaa ry:n kevätkokous vahvisti fantastisen hyvän tilinpäätöksen. Paviljonki nousee "Urmaankalliolle", kiitos muutaman ahkeran talkootyöntekijän.
Ja sitten se Liittokokous Joensuussa. Liittohallitus yrittää kaikkensa aikataulutuksella saada muutoksen sääntöihin. Meidänkin piti lähteä jo perjantaina aamupäivällä liikkeelle että ei menisi ihan yöksi ennen kuin olemme perillä. Ei ole ihme jos aktiivit ovat eläkeikäisiä, työssä kävijät eivät niin helposti pääse lähtemään keske työpäivän.
Keskustelimme asiasta YT-bussissa ja olemme valmiita hyväksymään yhteen liittokokoukseen siirtymisen, ei tällainen nokittaminen ainakaan edistä asiaa.
Itse kokous sujui kuin valssi. Ainut soraääni syntyi voiton siirtämisestä FICC rallin markkinointiin. Asia tuli esille vain pari pykälää myöhässä. Tilinpäätös oli jo vahvistettu.
Siinä jossain välissä, lähinnä lauantai-iltana piti Caravan-Huiput vuosikokouksensa. Timo Honko, joka jatkoi Pentti Grothin jälkeen puheenjohtajana, kertoi lopettavansa kaikki kavavaanaritoimensa pitkän rupeaman jälkeen. Hän oli pohjustanut asian Caravan-Huippujen edustajien kanssa niin, että minusta tehtiin seuraava puheenjohtaja, kun ensin sain lupaukset että rahastonhoitaja ja sihteeri jatkavat.
Kiitos Timolle ensinnäkin tekemästäsi työstä ja toiseksi siitä, että luotat minuun niin, että näit vaivan toimia hyväkseni. Otan mielelläni hetkeksi tehtävän vastaan ja yritän potkia yhteistä asiaamme eteenpäin. Olen ollut mukana jo kätilönä, eli Pietiläisen kutsumana toiminnan aloittamisessa. Yksi mies ei sotaa tee, eli kaikkien aktiivinen osallistuminen on a ja o.
Nyt on mielessä ensiviikon matka Gardalle monen tutun karavaanarin kanssa.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Liittokokous

Kokous oli ja meni, kannattajat ja lobbaajat tekivät hyvää työtä. Keski-Pohjanmaan sihteeri lähti pitämään palopuhetta valintatilaisuuteen, mutta joutui lähtemään heti Lappeenrantaan päästyään takaisin. Tytär oli sairastunut. Perhe ja omaiset ovat aina ensin. Kiitos kuitenkin kaikille tukijoille. Pääsimme neljän äänen päähän tavoitteesta.
Yksi voittaja kotimatkalla kuitenkin oli. Solveig oli tyytyväinen, että minulta jää enemmän aikaa hänelle. Hän olisi kyllä kestänyt häviönsäkin.
Jotain positiivistakin kerrottavaa, eli Caravan Huippuihin liittyi uusi jäsen. Tilkunpeltoa isännöimä Kanta-Häme. Vielä toinenkin on harkitsemassa liittymistä.
Eteenpäin sanoi mumo lumessa.

torstai 12. marraskuuta 2009

Liittokokous käsillä

Tulevana viikonloppuna on SF-Caravan ry:n syysliittokokouksen aika Lappeenrannassa. Minulla on paikasta vain mukavia muistoja, mm rakuunana kävin vain kolme kertaa vajaan vuoden aikana Vaasassa. Joulunkin vietin Kuoleman Eskadroonassa. Kaupunkilaispoikana oli täysi työ tallin yövahtina kun hevosiin tottuneet olivat opettaneet "koneille" kaikenlaisia konhotuksia. Niistäkin selvittiin.
Tällä kertaa kaikki ei ole ihan pelkästään itsestäni kiinni. Vaaleissa on suuret voimat pelissä ja vaalitaktiikalla on iso osuus. Pidän Minnaa varmana jatkajana, joten niitä kahta muuta paikkaa hamuaa seitsemän hyvää ehdokasta.
Olen muutaman YT alueen puheenjohtajan toivomuksesta miettinyt mitä Lappeenrannassa itsestäni sanon. Joku jopa ehdotti sähköpostin lähettämistä puheenjohtajille mutta sen ajatuksen hylkäsin heti. Eli

Liittohallitusvaali

Kiitos Keski-Pohjanmaan yhdistykselle, niin kuin koko Pohjanmaan YT-alueen yhdistyksille tuesta ja kannatuksesta liittohallitusedustaja vaaliin.

Jos minusta on sellainen käsitys, että olisin uudistusvastainen, niin haluan korjata käsityksen nyt. Olen ehdottomasti ajan hengessä pysymisen kannalla ja mitä uudistushenkisin karavaanari. Se, että minusta on syntynyt mahdollisesti vääris­tynyt kuva, ei todellakaan mielestäni johdu minusta, vaan siitä että emme Pohjanmaan YT-alueella olleet täysin samaa mieltä kaikista uudistusehdotuksista. Uudistumiskykyisyyttä mielestäni osoittaa sekin, että Lukkuhaka on, jos ei ensim­mäinen SFC-alue, niin ainakin ensimmäisten joukoissa, joka on yhtiöitetty. Tervetuloa Kalliojärven Lukkuhaka Oy:n vieraaksi, tarkoitus on että yhtiöittämi­nen ei näy vierailunne aikana, vaan vasta yhtiön tilinpidossa ja veroilmoituksessa.

Muutoin ole sitä mieltä, että palvelua ja tarjontaa on parannettava kaikilla tasoilla ja saatava uusia jäseniä ns järjestöön kuulumattomista matkailuajoneuvokäyttäjistä. Omilla laitumilla on vielä paljon merkitsemättömiä ”villihevosia”.

Nyt kun oma alue alkaa olla pian kunnossa, voisi osan ajasta käyttää toisten alueit­ten kunnostuksen sparraamiseen.

Kysymykseen ”Mitä minä tekisin liittohallituksessa” on vastaukseni:
Jalat tukevasti maassa uudistaisin yhdessä toisten liittohallitusjäsenten kanssa toimintaa tämän päivän hengen mukaiseksi, pitäen karavaanarin keskipisteessä (anteeksi kulunut lainaus) sekä tekisin kaikki voitavani alueitten kehittämisen edistämiseksi.

PS

Itse ja YT-alueen ihmiset tiedämme, että intoa ja ideoita riittää, eri asia on saada muun Suomen edustajat taakseen. Voin vai sanoa niinkuin suomalaiset urheilijat suurkilpailuissa: teen parhaani ja katson mihin se riittää.


lauantai 17. lokakuuta 2009

Talovaunu

Pirkanmaalla on yrittäjä joka on alkanut tuoda maahan englantilaisia talovaunuja, asia on ihan OK ja ja vaikuttaa kaikin puolin "soppelilta" sekä hinnaltaan kohtuulliselta. Tässä juttu talovaunusta: http://www.autokanta.com/kevyt_kuljetuskalusto/tekniikka_ja_koeajot/matkailuautot/?x137281=1068186
Lehtimainoksessa on isoilla kirjaimilla: "ei tarvita rakennuslupaa". Se on hieman ylimitoitettu lupaus. Uuden maakaaren mukaan jopa tieliikenteeseen katsastettu asuntovaunu vaatii rakennusluvan mikäli se pitempään samalla paikalla, saati sitten talovaunu jota ei ole tarkoitettukaan normaaliin liikennekäyttöön vaan asenetavaksi kiinteään vesi ja viemäriverkostoon kesämökiksi tai väliaikaiseksi asunnoksi.
Asuntovaunu saa olla kausipaikalla ehdoilla, että alue on ao toimintaa varten kaavoitettu tai ainakin rakennusluvassa siihen käyttöön tarkoitettu. Lisäksi vaunun tulee olla joka hetki liikenteeseen lähtökunnossa. Eli rekisteröity ja katsastus voimassa. Jos asutovaunun vie omalle jokirantatontille pidempiaikaisesti, on jokin lupa kunnalta haettava. Onko se sitten rakennuslupa tai toimenpidelupa, on nähtävästi kuntakohtaista.
Ote maakaaresta
62 §
Toimenpiteiden luvanvaraisuus

Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:

1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen(rakennelma); (22.6.2005/437)

2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma);

3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite);

Edelliseen sitä mainittua kuntakohtaista lievennystä
63 §
Luvanvaraisuuden helpotukset ja ilmoitusmenettely

Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 §:n 1 momentin 1–10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

lauantai 10. lokakuuta 2009

Karavaanarielämää?

Olin vaunulla viikonloppuna ja kuulin oudon tapahtuman. Vaunun isäntä oli paljon juotuaan joutunut pakkotyhjäyksen eteen. Ei muuta kuin vaunusta ulos ja auton seinään tukeutuen rakko tyhjäksi. Kun muista vaunuista tultiin sanomaan että olisi suositeltavaa käyttää WC:tä, veti isäntä herneen nenään ja lähti tuohtuneena pois alueelta.
On se kamalaa kun ei saa keskellä päivällä tyhjätä rakkoa missä itse haluaa. Mutta se nyt ei vain käy yleisellä alueella, ei hygieenisistä eikä häveliäisyys syistä. Joten ymmärrän kyllä naapurivaunujen rouvia jos kahvi menee väärään kurkkuun moisen näkymän edessä.
Olisin valmis hyväksymään tällaiset käyttäytyjät listalle ja tiedon välitttämistä alueille.
Toinen asia jota ei änkyräkännissä huomata on keskustelu yön tunteina etukatoksessa. Kun yöllä ei juuri ole muita ääniä, kuuluu juopuneiden äänekäs keskustelu pitkällekin häiriten toisten yöunta. Jos siitä sitten aamulla huomauttaa, ollaan huuli pyöreänä; että mekö? Se on tietenkin tahatonta, mutta jokainen tietää että humalassa äänen käyttöaso nousee kun haluaa tulla kuulluksi vaikka kaveri puhuu samaan aikaan.
Hankalaa se kuitenkin on. Jos menee keskeyttämään antoisan keskustelun tai jättää sen tekemättä, aina saa vihamiehiä. Vanha sananlasku sanoo: Viina on viisasten juoma. Toinen sananlasku sanoon että ilo iman viinaa on teeskentelyä. Onko? Nämä asiat eivät kohdistu mihinkään tiettyyn alueeseen vaan ovat yleisiä alkoholiongelmia.
Tästä onkin lyhyt matka Karavaanai -lauluun, joka on liiton erityisessä suosiossa. Vaikka siinä kerrotaan kuinka karavaanari grillaa siiliä, Suomessa rauhoitettua ja suojeltua eläintä. Muutenkin laulun sanat ovat sellaiset, jotka eivät ole nostamassa karavaanareitten arvostusta jota nyt ollaan lopultakin hakemassa. Se youtuben juttukin liiton rekvisiitan keskellä on mielestäni yhtä mauton. www.youtube.com/watch?v=AME8HI160JQ&hl=fi On kuulemma esitetty oikein televisiossakin.
On lopetettava tältä kerralta kun tahtoo mennä negatiivisen puolelle.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Lahden Caravan Messut

Matka oli kaikin puolin onnistunut vaikka kukaan ei tietääkseni tehnytkään kauppoja messuilla, vaikka meitä oli koko 50 hengen bussillinen Lukkuhakalaisia. Muutamalla asia kuitenkin kytee, niin kuin itsellänikin. Vaimo ei löytänyt yhtä hyvää pohjaratkaisua kun nykyinen vaunumme on. Vaunumerkeistä käytiin menomatkalla niinkuin yleensä aina, reipasta keskustelua ja eri merkkien sopivuudesta Pohjolan hyiseen ilmastoon. Omasta mielestäni vaunut on vaunuja ja niitä tekee ihmiset parhaan taitonsa mukaan. Jos joku vaunu miellyttää niin kaasuahan saa ostaa mm. Huiput alueilta kohtuu hintaan, ja jos vielä pääkäyttökausi on lämpöisenä aikana, ei lämmityskustannuksella ole lopulta ratkaisevaa merkitystä. Eri asia ovat he jotka "asuvat" vuoden ympärinsä vaunussa.
Vielä kun mustetaan vaunujen lakimääräinen suuri tuuletustarve, menee lämpö ulos sitä kautta tarvitsematta ohuempia eristeitä.
No tietenkin olen itse pohjolan oloihin tehdyn vaunun kannalla, mutta en mollaa muitakaan. Pohjolan oloihin tehdyt vaunut alkavat olla kaikki Ruotsissa tehtyjä, alkujaan suomalaisetkin merkit. Ota niistä nyt sitten selvää. Vastaavan laiset pohjaratkaisut monilla, eikä työn laadussakaan ole suuria eroja. Jos joku tekee uuden hienon keksinnön, on se pian muidenkin vaunuissa. Meidän karavaanareitten tulisi olla kriittisempiä laadun suhteen. Komponentit ovat tietenkin paljolti samoja, muualla tehtyjä ja kaikkien vaunumerkkien käytettävissä. Kokoaminen ja ylipäätään rungon ratkaisut ja työn laatu ovat olleet huonolla tolalla.
Messuilla uusia vaunuja "kuolatessa" kaikki menneet murheet unohtuvat ja välirahan suuruus on ratkaiseva tekijä. Sellaisia me olemme. Tietenkin se kuinka mahantuoja tai kauppias hoitaa reklamaatiot, tärkeä tekijä sekin. Kuten sanottu: Ihmisethän niitä vaunuja tekevät, ja kikille saattaa sattua vahinko. Jos virhe hoidetaan vähin äänin nopeasti pois päiväjärjestyksestä, ei sitä kauan muistella.
Kotimatka messuilta sujui rattoisasti, laulu raikasi ja juttu luisti. Ehdimme ennen yhdeksää Lukuhakaan joten pääsimme vielä saunaan. Isäntä myöhästytti ystävällisesti kiinnilaittamista.